Asiantuntijatyötä tekevien alustatyöntekijöiden psyykkinen hyvinvointi: Aineistolähtöinen sisällönanalyysi alustariippuvuuden näkökulmasta

Abstract

Digitaalisten alustojen kautta tapahtuva työ on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja muuttanut perinteisiä työn tekemisen ehtoja. Vaikka alustatyötä on tutkittu erityisesti matalan kynnyksen tehtävien, kuten ruokalähettien työn, osalta, myös asiantuntijatyötä tehdään yhä useammin globaaleilla alustoilla, kuten Upworkissa ja Fiverrissä. Näille töille on ominaista korkea osaamisvaatimus ja toimeksiantoperusteisuus. Samalla ne voivat sisältää rajalliset mahdollisuudet työn hallintaan, mikä tietyissä olosuhteissa voi kuormittaa työntekijää ja heikentää psyykkistä hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti ilmiötä nimeltä alustariippuvuus eli tilannetta, jossa työntekijän toimeentulo on olennaisesti sidoksissa alustatyöhön.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten asiantuntijatyötä tekevien alustatyöntekijöiden psyykkinen hyvinvointi rakentuu ja miten se eroaa eri asteisen alustariippuvuuden mukaan. Tutkimus toteutettiin osana kansainvälistä GIG-OSH-hanketta hyödyntämällä Suomessa kerättyä laadullista haastatteluaineistoa. Aineisto koostuu 16 puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastateltavat toimivat asiantuntijatehtävissä, kuten kääntämisessä, tekoälyn koulutuksessa ja sisällöntuotannossa.

Tulosten mukaan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti työn hallinnan kokemus, työn rytmittämisen mahdollisuudet, palautumisen ehdot, sosiaalinen kuuluminen ja työn merkityksellisyys. Näiden kokemusten voimakkuus ja laatu vaihtelevat sen mukaan, kuinka keskeinen osa alustatyö on työntekijän toimeentuloa. Korkean riippuvuuden ryhmässä työn joustavuus voi muuttua kuormittavaksi valmiustilaksi, ja teknologinen ohjaus (esimerkiksi algoritmien määrittämä työnjako) lisää epävarmuutta. Matalan riippuvuuden ryhmässä työ näyttäytyy joustavana ja hallittavana, mikä tukee psyykkistä hyvinvointia. Työn merkitys rakentuu eri tavoin sen mukaan, onko työ koettu valinnaksi vai välttämättömyydeksi.

Tutkimus osoittaa, että alustatyön vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin ei riipu yksinomaan työn sisällöstä, vaan erityisesti siitä, millaisessa taloudellisessa asemassa työntekijä on suhteessa alustaan. Alustatyön rakenteellinen epävarmuus kuormittaa erityisesti niitä työntekijöitä, joille työ on ensisijainen tulonlähde. Sen sijaan tilanteissa, joissa työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja rajata sitä, alustatyö voi tukea itsensä toteuttamista ja psyykkistä hyvinvointia.