Ammattiaseman ja kokousten vetovastuun yhteys kokoustyytyväisyyteen

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan ammattiaseman ja kokousten vetovastuun yhteyttä kokoustyytyväisyyteen. Aiemmissa tutkimuksissa ammattiaseman on todettu olevan yhteydessä kokoustyytyväisyyteen, jolla viitataan myönteiseen tunnereaktioon kokouksia kohtaan. Kokousten vetäjien on myös todettu olevan tyytyväisempiä kokouksiin. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat ”Onko ammattiasema yhteydessä kokoustyytyväisyyteen” ja ”Eriytyykö ammattiaseman yhteys kokoustyytyväisyyteen kokousten vetovastuun mukaan? Teoriataustana hyödynnetään Bakkerin ja Demeroutin (2001; 2017) työn voimavarojen ja vaatimusten teoriaa. Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2024 kerättyä ”Palaverismista tuottaviin kokouksiin” tutkimushankkeen poikkileikkauskyselyä (N=1240), joista tutkimuksessa käytettyihin kyselyihin oli vastannut 1118 vastaajaa. Kokoustyytyväisyyttä tutkittiin seitsemän väittämää sisältävän summamuuttujan avulla, mikä uudelleen luokiteltiin kolmeen luokkaan. Tutkielman tilastollisina menetelminä hyödynnettiin ristintaulukointia ja elaborointia ja näiden tilastollisen merkitsevyyden tarkistelu toteutettiin Khiin-neliötestin avulla. Tutkielman tulosten perusteella 47 prosenttia vastaajista raportoi korkeaa kokoustyytyväisyyttä. Vastaajista 11 prosenttia raportoi sen sijaan matalaa kokoustyytyväisyyttä. Tulokset osoittivat, että ammattiasema ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kokoustyytyväisyyteen. Kun vetovastuu lisättiin ristiintaulukkoon, havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys vastaajilla, joilla ei ollut kokousten vetovastuuta. Tuloksissa odotettua suurempi määrä esihenkilöistä, jotka eivät vetäneet kokouksia, raportoivat matalaa kokoustyytyväisyyttä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta kokouksien vaikutuksista työhyvinvointiin niin työntekijöille, kokousten vetäjille sekä laajemmin organisaatioille. Kokoustyytyväisyyden jatkuva arviointi, kokoustaitojen kehittäminen ja kokouskäytäntöjen uudistaminen tulevat olemaan tärkeitä työelämän osa-alueita, mitkä vaikuttavat jokapäiväiseen työhyvinvointiin ja sitä kautta laajemmin työelämän laatuun.