Sukupuolten välisten palkkaerojen tarkastelu mallintamalla efektin suuruutta lineaarisissa sekamalleissa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee sukupuolten välisiä palkkaeroja hyödyntämällä lineaarisia sekamalleja, jotka mahdollistavat sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten huomioimisen. Tutkielmassa keskitytään efektin suuruuden mittaamiseen tilastollisen merkitsevyyden ohella. Aineistona käytetään Suomen Ekonomien palkkatasokyselyä vuosilta 2014–2022, joka sisältää yli 31 000 havaintoa kokopäivätyössä olevilta henkilöiltä. Aineiston mallistamiseen käytettyjä muuttujia ovat sukupuoli, ikä, kyselyvuosi, asemataso, pääaine, työnantaja ja toimipaikka. Selitettävänä muuttujana toimii logaritmoitu kokonaiskuukausiansio.

Teoriaosuudessa käsitellään lineaaristen sekamallien estimointia, hypoteesin testausta sekä efektin suuruuden mittareita, joita ovat Cohenin f-neliö, Eta-neliö ja Omega-neliö. Tuloksista ilmenee, että iällä, asematasolla ja sukupuolella on voimakkaimmat vaikutukset palkkaeroihin, kun taas pääaineen, toimipaikan ja työnantajan vaikutukset ovat vähäisempiä. Palkkaero on kaventunut tarkastelujaksolla, muttei täysin poistunut. Palkkaeron suuruus vaihtelee eri taustamuuttujien mukaan.

Analyysi osoittaa palkkaerojen kaventuneen sekä yksityisellä että kunnallisella sektorilla. Vuonna 2014 sukupuolten väliset palkkaerot olivat tilastollisesti merkitseviä molemmilla sektoreilla. Toisin sanoen miehet tienasivat taustamuuttujasta riippumatta enemmän kuin naiset, kun taas vuonna 2022 erot olivat pienentyneet merkittävästi. Kunnallisella sektorilla palkkaero ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä vuonna 2022. Mallintaessa palkkojen muutosta vuosien 2014 ja 2022 välillä havaittiin, että muutos oli sukupuolten välillä erilainen ja tilastollisesti merkitsevä.

Efektin suuruuden mittaamisessa käytetty Cohenin f-neliön mittari osoitti sukupuolen vaikutuksen palkkaan pienentyneen tarkastelujaksolla. Kun mitattiin efektin suuruutta naisten ja miesten palkoista vuosilta 2014 ja 2022, yksityisellä sektorilla Helsingissä f-neliön arvo pieneni arvosta 0.0042 arvoon 0.0016 ja kunnallisella sektorilla arvosta 0.00028 arvoon 0.000013. Kun tarkasteltiin efektin suuruutta naisten ja miesten palkkojen muutoksissa, sukupuolten välinen palkkakehitys oli hyvin samankaltaista eri toimipaikoilla ja sektoreilla vuosina 2014–2022.

Tutkielma osoittaa, että efektin suuruuden mittaaminen tarjoaa arvokasta lisätietoa palkkaerojen syistä pelkän tilastollisen merkitsevyyden tarkastelun sijaan. Pelkkä p-arvojen tarkastelu voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin efektin käytännön merkityksestä, kun taas efektin suuruuden mittarit mahdollistavat vaikutusten suhteellisen merkityksen arvioinnin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka palkkaerot ovat kaventuneet, on sukupuolten välisessä palkkatasa-arvossa edelleen kehitettävää erityisesti yksityisellä sektorilla.