Kansainvälinen Valtteri Bottas : Määrällinen sisällön erittely urheilujournalismin lähdekäytännöistä

Abstract

Kandidaatintutkielmassani tarkastelin urheilujournalismin lähdekäytäntöjä erityisen tapausesimerkin kautta. Tutkin Formula 1 -kuljettaja Valtteri Bottaksen sopimustilannetta käsitelleitä uutisia, jotka olivat julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivuilla vuonna 2024. Erityisesti keskityin tutkielmassani siihen, millaisista lähteistä Ilta-Sanomien tiedot olivat peräisin, ja kuinka paljon näihin lähteisiin tukeuduttiin. Koska uutisoinnin kohteena oli kansainvälisesti suuri urheilulaji, halusin vielä erikseen tutkia kansainvälisen median vaikutusta Suomessa nähtyyn uutisointiin.

Aineisto kerättiin Ilta-Sanomien verkkosivuilta, ja tarkastelujaksona oli koko vuosi 2024. Tarkempaan analyysiin päätyi lopulta 17 juttua, jotka valitsin uutisoinnin avaintapahtumien sekä kuukausittaisen uutisaktiivisuuden mukaisesti. Uutisten lähteiden käyttöä analysoin määrällisen sisällön erittelyn keinoin. Ennen aineiston analyysia tein valmiiksi yhdeksän sisältöluokan luokitusrungon. Runko koostui erilaisista lähdetyypeistä, joita etsin ja laskin aineistosta.

Kaikkiaan aineiston jutuissa oli käytetty 47:ää lähdettä, joista ylivoimaisesti eniten ulkomaista mediaa. Ulkomaisen median osuus uutisten lähteistä oli 55 prosenttia. Tästä voidaan myös suoraan todeta, että kansainvälisen median vaikutus Suomessa nähtyyn uutisointiin on ollut merkittävä. Sen sijaan Ilta-Sanomien oma tiedonhankinta näyttäisi unohtuneen, sillä selvästi omaksi tiedonhankinnaksi laskettavia kohtia löytyi aineistosta vain kaksi. Se tarkoittaa hieman yli 4 prosentin osuutta aineiston lähteistä. Tämän tutkimuksen perusteella urheilujournalismin usein saama kritiikki liiallisesta tukeutumisesta urheiluorganisaatioiden virallisiin tiedonantoihin on jokseenkin aiheetonta. Niin sanottuja virallisia lähteitä oli vain 6 prosenttia aineistossa. Ainakaan tämän tapausesimerkin kohdalla suomalainen urheilujournalismi ei siis toiminut yleisen kritiikin mukaisesti.

Tutkielmani lopuksi kytkin saamani tulokset churnalismin käsitteeseen. Tällä tarkoitetaan oman tiedonhankinnan supistamista, minkä seurauksena journalistit ovat tulleet riippuvaisiksi lehdistötiedotteista ja muista medioista. Kun tutkimukseni tuloksia verrataan aikaisempaan churnalismin tutkimukseen, voidaan todeta churnalismin vakiinnuttaneen asemansa myös urheilujournalismin kentällä: oma tiedonhankinta on korvattu muilla keinoilla myös suomalaisessa urheilu-uutisoinnissa.