Multimodal Translation of Sarcasm in the Series Friends

Abstract

Sarcasm is a phenomenon which can incorporate a variety of different modes, including linguistic, aural, and gestural modes. In audiovisual translation, all these features can be present in the source text, but it is the translator’s decision to determine how they are considered in the translation. The purpose of this thesis is to analyse how sarcasm is translated in an audiovisual work and how the different multimodal aspects are addressed within the translation to preserve sarcasm. The analysis is based on the sarcastic expressions delivered by the character Chandler Bing in the first ten episodes of the popular 90’s television sitcom Friends.

After collecting the sarcastic expressions from the data, I categorized the multimodal aspects presented as a part of the expressions based on the classification of communicative modes by Dordevic and Stamenkovic. The analysis was limited to the two most prevalent mode groups: aural and gestural. The most frequent modes used in delivering sarcasm were tone of voice, emphasis, body language, and facial expressions, representing a total of 82 percent of all analysed modes used. Following the categorization, I evaluated the preservation of sarcasm in the Finnish translations according to strategies for translating irony introduced by Marta Mateo. A vast majority of the Finnish translations managed to preserve the original sarcasm. Out of the 29 sarcastic expressions, in 26 cases the sarcasm was fully preserved, in two cases partially preserved, and in one case the sarcasm was lost.

Based on the findings of this study it is evident that sarcasm has been considered in the Finnish translation of Friends. In the translations there are indications of deliberately used linguistic structures that have been applied to accommodate for the delivery of sarcasm in the translation: enclitic particles, exclamation marks, and function words. Through these strategies sarcasm can be preserved, but the impact of aural and gestural modes on the translation remains unclear. As the modes are strongly intertwined it is difficult to ascertain what the effect of the individual features is and whether there are specific translation strategies for each, and this calls for further research on the topic.

Sarkasmi on ilmiö, joka voi sisältää useita eri moodeja, kuten kieltä, ääntä ja eleitä. Audiovisuaalista lähdetekstiä käännettäessä nämä kaikki ominaisuudet voivat olla samanaikaisesti läsnä, mutta kääntäjän on päätettävä, miten ne huomioidaan käännöksessä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten sarkasmia käännetään audiovisuaalisessa kontekstissa ja kuinka multimodaalisuus huomioidaan sarkasmin säilymisen kannalta. Analyysi pohjaa 90-luvun suositun tilannekomediasarja Frendien Chandler Bingin hahmoon ja hänen käyttämiinsä sarkastisiin ilmauksiin sarjan kymmenessä ensimmäisessä jaksossa.

Kerättyäni sarkastiset ilmaisut datasta luokittelin ilmaisuihin liittyvät multimodaaliset osa-alueet Dordevicin ja Stamenkovicin kehittämän viestinnällisten moodien luokittelun mukaisesti. Sisällytin analyysiin kaksi merkittävintä moodiryhmää: äänet ja eleet. Sarkasmin välittämiseen eniten käytetyt moodit olivat tooni, painotus, kehonkieli ja ilmeet, jotka muodostivat yhteensä 82 prosenttia kaikista käytetyistä moodeista. Luokittelun jälkeen arvioin sarkasmin säilyvyyttä sarjan suomenkielisissä tekstityksissä Marta Mateon esittämien ironian käännösstrategioiden pohjalta. Suurin osa käännöksistä onnistui säilyttämään alkuperäisen sarkasmin. 29 sarkastisesta ilmaisusta 26 tapauksessa sarkasmi säilyi kokonaan, kahdessa tapauksessa osittain, ja yhdessä tapauksessa sarkasmi ei säilynyt lainkaan.

Tämän tutkielman löydösten pohjalta on selvää, että sarkasmi on otettu huomioon Frendit-sarjan suomenkielisissä käännöksissä. Käännöksissä on selviä viitteitä kielellisistä rakenteista, joita on tarkoituksenmukaisesti käytetty sarkasmin välittämiseksi. Näitä rakenteita ovat liitepartikkelit, huutomerkit sekä funktiosanat. Näiden strategioiden avulla sarkasmi on onnistuttu säilyttämään, mutta ääni- ja elemoodien vaikutus käännöksiin on edelleen epäselvä. Koska moodit ovat niin tiukasti toisiinsa kietoutuneita, on yksittäisten moodien vaikututusta käännöksiin sekä moodeihin mahdollisesti liittyviä käännösstrategioita vaikea arvioida. Näiden osa-alueiden analysoiminen ja ymmärtäminen vaatii lisätutkimusta.