Oppivelvollisuuden laajentaminen: Miten uudistusta puolustettiin ja vastustettiin? : Sisällönanalyysi kansanedustajien puheenvuoroista lähetekeskustelussa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan käytyjä puheenvuoroja eduskunnan lähetekeskustelussa liittyen oppivelvollisuuden laajentamiseen. Uusi oppivelvollisuuslaki vahvistettiin 30.12.2020 ja laki tuli voimaan 1.8.2021. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä perustein oppivelvollisuuden laajentamista perusteltiin sekä millä perustein sitä vastustettiin. Tutkielmani tarkoituksena on myös selvittää, mitä kasvatustieteellisiä näkökulmia lähetekeskustelun puheenvuoroissa tuli esiin. Lähetekeskustelussa on yhteensä 76 puheenvuoroa, joista uudistusta kannattavia puheenvuoroja on 39. Uudistusta vastustavia puheenvuoroja on yhteensä 37. Uudistusta kannattivat hallituspuolueiden kansanedustajat. Vastaavasti vastustavat puheenvuorot olivat oppositiopuolueiden kansanedustajien puheenvuoroja. Tutkielmassa aluksi käsittelen aiheeseen liittyvää historiaa ja käsitteitä, jonka jälkeen kuvaan tutkimuksessa käytettäviä metodeja ja tutkimuksen etenemistä. Tutkielmassa käytän induktiivista sisällönanalyysiä, sekä luokittelen puheenvuoroista nousseet perustelut.

Tutkimuksessa oppivelvollisuuden laajentamista puolustaviksi teemoiksi muodostui työelämä, tasa-arvo, koulutustaso ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Oppivelvollisuuden laajentamista vastustaviksi teemoiksi muodostui puutteellinen ratkaisu, mielenterveys ja oppimisvaikeudet sekä rajalliset resurssit. Myös monissa puheenvuoroissa esiintyi samanaikaisesti monia eri teemoja. Puheenvuoroissa esiintyi myös seuraavia kasvatuksellisia teemoja: elinikäinen oppiminen, toimijuus ja valinnanvapaus sekä erityispedagogiikka, inkluusio ja tuen tarpeet. Kasvatustieteellisillä teemoilla ei itsessään perusteltu uudistuksen hyväksymistä tai hylkäämistä, vaan niihin liittyi yleensä jokin muu teema. Tutkielman lopussa pohdin tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.