Sukupuoliroolien kuvaus kolmannen ja kuudennen luokan oppikirjoissa
Haarnio, Emma; Laurinantti, Mira (2025)
Haarnio, Emma
Laurinantti, Mira
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505125345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505125345
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolen kuvausta kolmannen ja kuudennen luokan matematiikan sekä suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Sukupuolien välinen yhdenvertaisuus on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana yhteiskunnallisesti merkittäväksi keskustelunaiheeksi ja keskustelua käydään jatkuvasti vain enemmän. Eriarvoisuuden aiheuttama sukupuolien välinen ammatillinen segregaatio ongelmineen rajoittaa yksilönvapautta ja jäykistää työmarkkinoita. Tämä tutkimus osallistuu keskusteluun sukupuolten yhdenvertaisuudesta ja segregaatiosta ala-asteen oppimateriaalien osalta.
Tämä tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa käytettiin hermeneuttista tutkimusotetta ja aineiston analyysissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto koostettiin kahden suuren ja laajasti käytössä olevan kustantamon, Sanomapron ja Otavan, suomen kielen ja matematiikan oppikirjoista. Aineiston oppikirjat ovat kolmannen ja kuudennen luokan, ja kokonaisuudessaan aineisto koostui seitsemästä oppikirjasta. Aineistosta etsittiin sukupuolen kuvauksia ottaen huomioon sukupuolen moninaisuus. Aineistolle suoritettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi noudattaen sisällönanalyysin kolmea vaihetta: redusointi, klusterointi ja teoreettisten käsitteiden luominen.
Tuloksista ilmeni, että naisten kuvaus aineistossa oli tiedostavaa ja moniulotteista. Aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen naisia kuvattiin aktiivisina toimijoina ja taitotasoltaan yhdenvertaisina miesten kanssa. Naiseuden mallia ja yhteiskunnallisia odotuksia pohdittiin satujen ja tarinoiden kautta. Kuitenkin naisia kuvattiin paremmin käyttäytyvämpänä ja rauhallisempana sukupuolena sekä laajasti kotitaloustöiden parissa. Miesten kuvaus oli merkittävästi yksiulotteisempaa, kuin naisten kuvaus. Miehiä kuvattiin samaten aktiivisissa ja seikkailullisissa rooleissa. Miehiä kuvattiin osittain huonommin käyttäytyvänä ja villimpänä sukupuolena, eikä miehiä kuvattu laajasti kotitaloustehtävien parissa. Romanttisessa yhteydessä naisia kuvattiin pääosin miesten näkökulmasta romanttisen kiinnostuksen kohteina ja miehiä aloitteellisena sukupuolena. Hahmoja, joiden sukupuoli ei ollut määriteltävissä, kuvaus rajoittui pääosin eläinhahmoihin, eikä sukupuolettomia ihmishahmoja esiintynyt.
Naisten ja miesten vastakkainasettelu esimerkiksi käytöksen perusteella lisää eriarvoisuutta sukupuolten välillä ja kasvattaa lapsen paineita mahtua sukupuolten muotteihin. Erityisesti miesten villin ja naisia huonomman käytöksen kuvaus ja normalisointi saattaa olla pahimmillaan hyvin vaarallista ja lisää nuorten poikien käytöksen haasteita.
Tämä tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa käytettiin hermeneuttista tutkimusotetta ja aineiston analyysissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto koostettiin kahden suuren ja laajasti käytössä olevan kustantamon, Sanomapron ja Otavan, suomen kielen ja matematiikan oppikirjoista. Aineiston oppikirjat ovat kolmannen ja kuudennen luokan, ja kokonaisuudessaan aineisto koostui seitsemästä oppikirjasta. Aineistosta etsittiin sukupuolen kuvauksia ottaen huomioon sukupuolen moninaisuus. Aineistolle suoritettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi noudattaen sisällönanalyysin kolmea vaihetta: redusointi, klusterointi ja teoreettisten käsitteiden luominen.
Tuloksista ilmeni, että naisten kuvaus aineistossa oli tiedostavaa ja moniulotteista. Aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen naisia kuvattiin aktiivisina toimijoina ja taitotasoltaan yhdenvertaisina miesten kanssa. Naiseuden mallia ja yhteiskunnallisia odotuksia pohdittiin satujen ja tarinoiden kautta. Kuitenkin naisia kuvattiin paremmin käyttäytyvämpänä ja rauhallisempana sukupuolena sekä laajasti kotitaloustöiden parissa. Miesten kuvaus oli merkittävästi yksiulotteisempaa, kuin naisten kuvaus. Miehiä kuvattiin samaten aktiivisissa ja seikkailullisissa rooleissa. Miehiä kuvattiin osittain huonommin käyttäytyvänä ja villimpänä sukupuolena, eikä miehiä kuvattu laajasti kotitaloustehtävien parissa. Romanttisessa yhteydessä naisia kuvattiin pääosin miesten näkökulmasta romanttisen kiinnostuksen kohteina ja miehiä aloitteellisena sukupuolena. Hahmoja, joiden sukupuoli ei ollut määriteltävissä, kuvaus rajoittui pääosin eläinhahmoihin, eikä sukupuolettomia ihmishahmoja esiintynyt.
Naisten ja miesten vastakkainasettelu esimerkiksi käytöksen perusteella lisää eriarvoisuutta sukupuolten välillä ja kasvattaa lapsen paineita mahtua sukupuolten muotteihin. Erityisesti miesten villin ja naisia huonomman käytöksen kuvaus ja normalisointi saattaa olla pahimmillaan hyvin vaarallista ja lisää nuorten poikien käytöksen haasteita.