Täydellinen ja mutkaton avioliitto? Vita Sackville-Westin ja Harold Nicolsonin avoimen avioliiton neuvottelu vuosina 1912–1962

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee englantilaisen kirjailijan Vita Sackville-Westin (1892–1962) ja brittiläisen diplomaatti Harold Nicolsonin (1886–1968) avointa avioliittoa ja heidän keskinäistä kirjeenvaihtoaan. Tutkin, kuinka Vita ja Harold neuvottelivat kirjeissään avioliittonsa luonteesta ja rajoista, ja kuinka he pohtivat avoimen suhteen merkityksiä. Lisäksi analysoin, miten he puhuivat toistensa homoseksuaalisista suhteista toisilleen. Näiden kysymysten avulla tarkastelen, miten kaksi homoseksuaalisia suhteita tavoitellutta henkilöä ovat pohtineet aikansa heteronormatiivisia rakenteita tai niistä poikkeamista, ja miten heidän suhdejärjestelynsä vertautuu normatiivisuuteen. Tutkielman aikarajaus kattaa vuodet 1912–1962, Vitan ja Haroldin kihlausajasta Vitan kuolemaan asti. Lähteinäni käytän Vitan ja Haroldin kirjeenvaihtoa (vuodet 1912–1962), Vitan omaelämäkertaa ja Vitan ja Haroldin elämäkerroista löytyviä egodokumentteja. Tutkielmani kytkeytyy historiantutkimuksen alalla tehtyyn kirjetutkimukseen. Teoreettiset lähtökohtani ovat queer-teoriassa ja olen määritellyt Vitan tässä tutkielmassa queeriksi. Menetelmänäni on laadullinen sisällönanalyysi ja teemoittelu, joihin sovellan queer-luentaa. Tutkielmani koostuu neljästä käsittelyluvusta, joissa esittelen Vitan ja Haroldin kirjeenvaihdon olennaisia teemoja. Ensin käsittelen Vitan ja Haroldin käymää neuvottelua siitä, millainen heidän tulevasta avioliitostaan tulisi. Tämä pohjustaa avoimesta suhteesta keskustelemista myöhemmin. Toisena otan käsittelyyn Violetkriisin, eli Vitan suhteen Violet Keppeliin/Trefusisiin. Suhde oli uhka Vitan ja Haroldin avioliitolle, ja käyty neuvottelu sisälsi rajoitteiden ja ehtojen sanelemista, kuten avoimen suhteen perustelua. Kolmanneksi käsittelen kirjeenvaihdossa tapahtunutta muutosta, jonka keskiössä on metakeskustelu. Vita ja Harold puhuivat avoimessa suhteessa olemisen merkityksistä ja puolsivat tätä suhdemuotoa. Myös muista suhteista keskusteleminen muuttuu, koska suhteita on useita ja niistä puhutaan eri tavalla kuin Violet-suhteen aikana. Viimeisenä käsittelen kirjeenvaihdon jatkuvuuksia, jotka pääasiassa liittyivät avioliiton merkitysten pohtimiseen. Johtopäätöksissä ja pohdinnassa esittelen tutkimustulokseni ja teen yhteenvedon Vitan ja Haroldin kirjeenvaihdosta nousseesta keskustelusta ja heidän avoimesta avioliitostaan. Tutkielmallani pyrin avartamaan sitä, millä tavalla 1900-luvun alussa avioitunut pariskunta on voinut keskustella omista homoseksuaalisista suhteistaan ja miten avioliittoa ja sen käytännön asettamia odotuksia on reflektoitu kirjeenvaihdossa. Tämä historiallistaa sitä, miten avoimista suhteista on voitu tai haluttu puhua, ja kuinka tunnistetusta ilmiöstä on ollut kyse. Tutkielmani osoittaa, että Vita ja Harold kommunikoivat avoimesta avioliitostaan mittavasti kirjeenvaihdossaan. He keskustelivat asiasta suoraan omana ilmiönään, ja perustelivat sen toimivuutta suhteessaan. Keskustelu oli myös altis muutokselle, koska tavat keskustella avioliitosta ja avoimessa suhteessa olemisesta muuttuivat.