Kryptojohdannaisten verotus: Ristiriitainen verokohtelu ja mahdollisuudet sääntelyn kehittämiseen
Tervo, Perttu (2025)
2025
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505125283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505125283
Tiivistelmä
Kryptojohdannaiset ovat johdannaissopimuksia, joiden kohde-etuutena käytetään jotain kryptovaraa. Kryptovarat ovat KHO 2019:42 ennakkopäätöksen mukaisesti ei-fyysistä irtainta omaisuutta, jotka perustuvat lohkoketjuteknologiaan. Kryptovarojen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana ja niiden markkina-arvo on noussut merkittävästi. Kryptojohdannaisten kaupankäyntivolyymi on ollut korkeimmillaan jopa yli 70 % koko kryptomarkkinan kaupankäyntivolyymista. Kryptovarat ovat erittäin volatiileja, mikä tekee niistä erityisen kiinnostavia sijoituskohteena johdannaisten avulla. Kryptojohdannaisten avulla voidaan tuoton tavoittelun lisäksi pyrkiä suojautumaan hintariskiltä.
Kryptojohdannaisia ovat termiinit, futuurit, optiot ja hinnanerosopimukset, joiden arvo määrittyy kryptovaran hinnan mukaan. Sopimustyypit eroavat erityisesti osapuolten oikeuksien, velvollisuuksien ja siten myös riskien perusteella toisistaan: termiinit, futuurit ja hinnanerosopimukset velvoittavat molempia osapuolia, kun taas optiot velvoittavat vain option asettajaa. Termiineillä, futuureilla ja hinnanerosopimuksilla voidaan avata long- tai short-positio sen mukaan, odotetaanko kohde-etuuden hinnan nousevan vai laskevan. Optiot jaetaan tyypillisesti osto- (call) ja myyntioptioihin (put). Voitto tai tappio määräytyy kohde-etuuden hinnan kehityksen perusteella suhteessa tehtyyn sopimukseen.
Tuloverolaissa (1535/1992, TVL) säädetään johdannaisten verotuksesta vain säännellyllä markkinalla tehtyjen termiinisopimusten luovutusvoitoista TVL 45 §:n 3 momentissa sekä säännellyllä markkinalla tehtyjen johdannaissopimusten raukeamisesta tai siitä aiheutuneesta tappiosta TVL 50 §:n 3 momentin 1 kohdassa. Kryptojohdannaiset ovat pääosin sääntelemättömällä markkinalla tehtyjä johdannaissopimuksia, joiden voitot verotetaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan TVL 32 §:n mukaisena pääomatulona, mutta tappiot ovat pääsääntöisesti vähennyskelvottomia. Keskeisiä ennakkopäätöksiä johdannaisten verotuksesta ovat olleet erityisesti KHO 1995 B 522, KHO 11.4.2005 T 802 ja KHO 2010:74.
Verokohtelu on ristiriidassa useiden vero-oikeudellisten periaatteiden, kuten veronmaksukyvyn, nettotulon verotuksen ja symmetriaperiaatteen kanssa. Lisäksi se on kyseenalainen perustuslaissa (731/1999) turvattujen yhdenvertaisuuden ja omaisuuden suojan kannalta. Tämän vuoksi johdannaisia koskevaa verolainsäädäntöä tulisi kehittää kohtuuttoman ja epäoikeudenmukaisen verokohtelun välttämiseksi. Tutkielmassa ehdotetaan ensisijaisesti sijoitusinstrumenttien yhdenmukaista verokohtelua. Lisäksi esitetään harrastustoiminnan verotuksessa käytettyjen periaatteiden soveltamista laajemmin tuloverotuksessa sekä option asettajan saaman preemion verokohtelun selkeyttämistä ensisijaisesti siten, että verotus olisi yhdenmukaista asettajan ja haltijan välillä.
Kryptojohdannaisia ovat termiinit, futuurit, optiot ja hinnanerosopimukset, joiden arvo määrittyy kryptovaran hinnan mukaan. Sopimustyypit eroavat erityisesti osapuolten oikeuksien, velvollisuuksien ja siten myös riskien perusteella toisistaan: termiinit, futuurit ja hinnanerosopimukset velvoittavat molempia osapuolia, kun taas optiot velvoittavat vain option asettajaa. Termiineillä, futuureilla ja hinnanerosopimuksilla voidaan avata long- tai short-positio sen mukaan, odotetaanko kohde-etuuden hinnan nousevan vai laskevan. Optiot jaetaan tyypillisesti osto- (call) ja myyntioptioihin (put). Voitto tai tappio määräytyy kohde-etuuden hinnan kehityksen perusteella suhteessa tehtyyn sopimukseen.
Tuloverolaissa (1535/1992, TVL) säädetään johdannaisten verotuksesta vain säännellyllä markkinalla tehtyjen termiinisopimusten luovutusvoitoista TVL 45 §:n 3 momentissa sekä säännellyllä markkinalla tehtyjen johdannaissopimusten raukeamisesta tai siitä aiheutuneesta tappiosta TVL 50 §:n 3 momentin 1 kohdassa. Kryptojohdannaiset ovat pääosin sääntelemättömällä markkinalla tehtyjä johdannaissopimuksia, joiden voitot verotetaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan TVL 32 §:n mukaisena pääomatulona, mutta tappiot ovat pääsääntöisesti vähennyskelvottomia. Keskeisiä ennakkopäätöksiä johdannaisten verotuksesta ovat olleet erityisesti KHO 1995 B 522, KHO 11.4.2005 T 802 ja KHO 2010:74.
Verokohtelu on ristiriidassa useiden vero-oikeudellisten periaatteiden, kuten veronmaksukyvyn, nettotulon verotuksen ja symmetriaperiaatteen kanssa. Lisäksi se on kyseenalainen perustuslaissa (731/1999) turvattujen yhdenvertaisuuden ja omaisuuden suojan kannalta. Tämän vuoksi johdannaisia koskevaa verolainsäädäntöä tulisi kehittää kohtuuttoman ja epäoikeudenmukaisen verokohtelun välttämiseksi. Tutkielmassa ehdotetaan ensisijaisesti sijoitusinstrumenttien yhdenmukaista verokohtelua. Lisäksi esitetään harrastustoiminnan verotuksessa käytettyjen periaatteiden soveltamista laajemmin tuloverotuksessa sekä option asettajan saaman preemion verokohtelun selkeyttämistä ensisijaisesti siten, että verotus olisi yhdenmukaista asettajan ja haltijan välillä.