Biokiertotaloutta yhteistyössä: Tavoitteet ja sidosryhmäsuhdearvon ulottuvuudet metsäsektorin arvoketjussa – Case Boreal Bioproducts

Abstract

Suomalaiseen metsäsektoriin kohdistuu muutospaineita. Alan perinteisistä tuotteista paperin kysyntä on laskenut jo pitkään, ja myös monet muut liiketoiminnan osa-alueet ovat kypsiä. Samalla alan kestävyysongelmista uutisoidaan lisääntyvissä määrin ja esimerkiksi hakkuiden vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle aiheuttavat huolta. Yhtenä ratkaisuna alan muutostarpeille pidetään biokiertotaloutta, jossa uusiutuvia, biopohjaisia resursseja käytetään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti esimerkiksi uusien, innovatiivisten tuotteiden valmistamiseen. Biokiertotalouden keskiössä ovat kestävä kehitys ja mahdollisimman arvokkaiden tuotteiden valmistaminen pienellä resurssien kulutuksella, joten sillä on potentiaalia tarjota ratkaisuja metsäsektorin uudistumistarpeisiin. Biokiertotalous vaatii erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä, mutta useita toimijoita osallistava tutkimus pitkälti puuttuu liike-elämän kontekstissa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda ymmärrystä siitä, millaisia hyötyjä syntyy, kun erilaiset organisaatiot tekevät biokiertotaloudessa yhteistyötä uudenlaisen liiketoiminnan ympärillä. Yhteistyötä tarkastellaan yhden metsäsektorilla toimivan arvoketjun kautta, ja tutkimuksessa tunnistetaan, millaista sidosryhmäsuhdearvoa sen toimijoille syntyy yhteistyössä. Sidosryhmäsuhdearvon käsitteellä viitataan siihen, että arvon muodostumista tarkastellaan arvoketjun toimijoiden välisissä sidosryhmäsuhteissa. Arvo nähdään tavoitelähtöisenä ilmiönä, joka syntyy siitä kokemuksesta, että yhteistyö arvoketjussa edistää sen toimijoiden tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimivat biokiertotalouden ja arvon tutkimus.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tapaustutkimuksen kohteeksi valikoitui metsäsektorilla toimiva biokiertotalouden arvoketju, jonka keskeisenä yrityksenä toimii suomalainen Boreal Bioproducts, joka valmistaa metsäteollisuuden sivuvirroista raaka-aineita muun muassa kosmetiikka- ja kemianteollisuuteen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla arvoketjun toimijoita puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin Gioia-menetelmällä arvoketjun toimijoita ohjaavien tavoitteiden ja sidosryhmäsuhdearvon ulottuvuuksien tunnistamiseksi.

Tutkimustuloksena tunnistettiin neljä tavoitetta, jotka ohjaavat biokiertotalouden arvoketjun toimijoita. Ne ovat bio-, kierto- ja biokiertotalouden edistäminen, uudenlaisen liiketoiminnan synnyttäminen edelläkävijänä, kestävän lisäarvon tuottaminen Suomeen puun arvostamisella ja myönteisten vaikutusten luominen ihmisille ja ympäristölle. Lisäksi tunnistettiin kahdeksan sidosryhmäsuhdearvon ulottuvuutta, jotka kuvastavat biokiertotalouden yhteistyöstä syntyviä hyötyjä. Nämä ovat liiketoimintamahdollisuuksien arvo, strategisen sopeutumisen arvo, yhteistyö- ja oppimisarvo, strateginen kestävyysarvo, systeeminen kestävyysarvo, ekologinen arvo, tunnettuus- ja identiteettiarvo ja taloudellinen arvo.

Tutkimustulokset osoittavat, että biokiertotalouden yhteistyöllä on monipuolisia hyötyjä sekä organisaatioille että yhteiskunnalle. Ensinnäkin yhteistyö mahdollistaa organisaatioille biokiertotalouden mukaisen liiketoiminnan toteuttamisen, mikä olisi niille yksin hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Yhteiskunnallisesti yhteistyö parantaa ympäristön kestävyyttä esimerkiksi päästöjen ja fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentymisen kautta. Lisäksi se tuottaa lisäarvoa metsäsektorille ja Suomen kansantaloudelle aiempaa arvokkaammilla metsäpohjaisilla tuotteilla. Organisaatiot voivat puolestaan yhteistyön kautta esimerkiksi tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarttua niihin, kehittää osaamistaan ja sopeutua muuttuviin markkinoihin. Tutkimuksessa tunnistettiin, että vaikka arvo muodostuu tavoitteiden saavuttamisen kokemuksen kautta, yhteistyö biokiertotaloudessa tuottaa myös hyötyjä, jotka ovat arvokkaita itsessään. Yhteistyö tuottaa sen osapuolille merkityksellisiä oppimisen kokemuksia, ja toimiminen ympäristön kannalta kestävästi on tänä päivänä organisaatioille jo itsessään tärkeää ja arvokasta.