Natural conversation and topic management in Parkinson’s disease: Conversation analysis

Abstract

Parkinson's disease is a progressive neurological disorder, which can impact individual's motor, cognitive and linguistic abilities, and potentially result in communication impairment. Communication difficulties can therefore be caused by changes in speech or voice, deficits in working memory and attention skills, as well as difficulties initiating speech and maintaining the conversational topic. Individuals with Parkinson’s disease have frequently reported difficulties in communication, and these difficulties can result in withdrawal from social interaction. However, there has not been substantial research on the interactional abilities and challenges of individuals with Parkinson’s disease during functional communication, such as conversation.

The aim of this study was to describe the interaction abilities of two people with Parkinson's disease during a natural conversation. The goal was to examine the interactional strategies used by the participants to manage the conversation and its topic. The data in this study was collected as part of a larger research project and it consisted of a video recorded conversation between the participants. The data was analyzed using methods of conversation analysis, which included making preliminary observations from the video, setting the analytical focus, transcription, and creating a collection of examples to describe the phenomenon.

The participants used multiple interaction strategies during the conversation, which included minimal responses, lexical items and pauses. The strategies were used by both participants throughout the data. These strategies had several different conversation management functions. The functions were divided into three major categories: topic maintenance, topic transition and topic initiation. By examining these different strategies and their functions in the conversation, a description could be made regarding the conversational abilities of the participants. The results of this study indicated that these individuals were able to communicate effectively during the conversation and use several linguistic and interactional resources appropriately. Information regarding effective strategies in the management of conversations can be utilized when planning intervention methods to enhance everyday communication. In future studies, it would be beneficial to include a healthy and familiar conversation partner, so that the benefits of the intervention could more easily be transferred to the patient’s everyday life.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jolla voi olla vaikutuksia henkilön motorisiin, kognitiivisiin ja kielellisiin taitoihin, ja joka voi johtaa laajemmin kommunikaatiotaitojen heikentymiseen. Kommunikoinnin heikentymisen taustalla voi olla esimerkiksi puheeseen ja puheääneen liittyvät muutokset, työmuistin ja tarkkaavuuden pulmat sekä aloitteettomuus ja puheenaiheen ylläpidon vaikeus. Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt ovat usein raportoineet vaikeuksia kommunikaatiossa, ja nämä vaikeudet voivat johtaa vetäytymiseen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tutkimusta Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden taidoista ja haasteista toiminnallisen kommunikaation, kuten keskustelun aikana, on kuitenkin vähän.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kahden Parkinsonin tautia sairastavan henkilön vuorovaikutustaitoja luonnollisen keskustelun aikana. Tavoitteena oli tarkastella niitä vuorovaikutuksellisia strategioita, joita osallistujat käyttivät keskustelun ja sen aiheen hallinnoimiseksi. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimusprojektia ja se koostui osallistujien välisestä vapaasta keskustelusta. Aineisto analysoitiin käyttäen keskusteluanalyysin menetelmiä. Analyysiin kuului alustavien havaintojen tekeminen videolta, analyysin kohteen tarkempi valikointi, keskustelun litterointi sekä esimerkkien kerääminen ilmiön kuvaamista varten.

Tutkimuksen osallistujat käyttivät useita vuorovaikutuksellisia strategioita keskustelun aikana, kuten esimerkiksi minimaalisia vastauksia (engl. minimal responses), leksikaalisia keinoja sekä taukoja. Molemmat osallistujat käyttivät näitä strategioita koko keskustelun ajan. Strategioilla oli useita toimintoja keskustelun hallinnoimisessa ja nämä toiminnot jaettiin kolmeen kategoriaan: aiheen ylläpito, vaihtaminen sekä aloitus. Näitä erilaisia strategioita ja niiden avulla saavutettuja toimintoja tarkastelemalla pystyttiin luomaan kuvaus osallistujien taidoista. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että osallistujat pystyivät kommunikoimaan tehokkaasti keskustelun aikana ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti useita kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia keinoja. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan interventiokeinoja Parkinsonin tautia sairastavan henkilön jokapäiväisen kommunikaation ja keskustelun tehostamiseksi. Tällöin tarvitaan tietoa niistä eri kommunikaatiostrategioista, joita osallistujat onnistuneesti käyttävät keskustelun ylläpitämiseksi. Jatkossa tutkimukseen olisi hyvä sisällyttää myös terve ja Parkinsonin tautia sairastavalle henkilölle tuttu keskustelukumppani, jotta kuntoutuksen hyödyt siirtyisivät mahdollisimman hyvin jokapäiväiseen elämään.