Oppilaiden omien uskomusten ja ulkomaalaistaustan yhteydet matematiikan osaamiseen peruskoulun lopussa

Abstract

Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden heikompi koulumenestyminen on noussut tutkimuksen kohteeksi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Syitä heikommalle osaamiselle on löydetty muun muassa matalammasta sosioekonomisesta taustasta ja heikommasta kielitaidosta. Kielitaidon tukeminen ei aina riitä, jonka vuoksi lisää tutkimusta tarvittaisiin vaihtoehtoisista keinoista tukea oppilaiden osaamista. Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että myönteiset uskomukset itsestä oppijana saattaisivat tukea oppilaiden osaamista. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, kuinka oppilaiden uskomukset itsestään oppijana olivat yhteydessä matematiikan osaamiseen. Tavoitteena oli saada lisätietoa oppilaan ulkomaalaistaustan ja sukupuolen merkityksestä matematiikan osaamiseen. Samalla halusin selvittää, poikkeaako ulkomaalaistaustaisten oppilaiden uskomukset valtaväestön oppilaiden uskomuksista.

Tutkielmani aineisto oli osa keväällä 2024 kerättyä Oppimaan oppimisen -arviointitutkimusta. Siihen osallistui 6944 oppilasta 77 peruskoulusta ympäri Suomea. Tutkimus toteutettiin oppilaiden itsearviointina osana heidän koulupäiväänsä. Oppilaista noin puolet olivat tyttöjä ja puolet poikia. He olivat arviointihetkellä noin 15-vuotiaita. Heidät ryhmiteltiin neljään eri oppilasryhmään taustatietojensa perusteella seuraavasti: valtaväestö, ensimmäisen, toisen ja 2,5-sukupolven ulkomaalaistaustaiset.

Tutkielmassani havaitsin, että oppilaiden uskomukset itsestään oppijana olivat yhteydessä matematiikan osaamiseen. Oppilaiden minäkäsitykset erosivat toisistaan tutkimissani oppilasryhmissä sukupuolen osalta. Pojilla oli myönteisempi minäkäsitys itsestään matematiikan oppijana verrattuna tyttöihin, vaikka tyttöjen osaaminen oli poikia parempaa geometrian osa-alueella. Tutkielmani tulokset osoittivat, että matematiikan osaamisen tasossa oli eroja tarkasteltujen oppilasryhmien välillä. Valtaväestön oppilaiden osaaminen oli vahvinta ja ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisilla heikointa useimmilla tutkitulla osa-alueilla. Tutkielmani vahvisti, että oppilaiden omat uskomukset oppimista kohtaan olivat erilaiset, kun huomioitiin oppilaiden taustatekijät. Tulokseni antoivat viitteitä siitä, että tukemalla oppilaiden myönteisiä uskomuksia oppimista kohtaan voimme kannustaa heitä parempiin oppimistuloksiin. Oppilaat erosivat uskomusten suhteen toisistaan tutkituissa ryhmissä, mutta lähes jokaisessa ryhmässä matemaattinen minäkäsitys oli uskomuksista vahvin osaamisen selittäjä.

Students with foreign backgrounds have been less successful in school than native students. Researchers have found some explanations for why these students’ success at school are weaker than other students’ success. Them are, for example, a lower socio-economic background and poorer language skills. Supporting language skills is not always enough, which is why more research is needed on alternative ways to support students' competence.

Previous research has found that positive beliefs about oneself as a learner could support students' competence. The aim of my thesis was to find out how students' beliefs about themselves as learners were affected by their competence of mathematics. I was interested in the connection between students' foreign background and gender to competence. I also wanted to find out if the beliefs of students with foreign backgrounds were similar than other students.

In my thesis, I found that students' beliefs about themselves as learners were affected to their competence in mathematics. Boys had more positive self-concept of mathematics compared to girls, although girls' competence was better than boys' in geometry. The results showed that there were differences in the level of mathematics competence between the student groups. The competence of the native student group was strongest, and the first-generation group was weakest in most of the areas studied. My results suggest that supporting students' positive beliefs can help them achieve better results. The students differed in beliefs in the groups studied, but in almost every group, mathematical self-concept was the strongest predictor of mathematics competence.