”Mä haluaisin, että mut muistetaan aitona jätkänä” : Rikoksista tuomittujen ihmisten identiteetin rakentaminen podcasteissa
Kivikari, Ida (2025)
Kivikari, Ida
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505095225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505095225
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen kertomuksen analyysin keinoin rikoksista tuomittujen henkilöiden identiteetin rakentamista median kontekstissa. Tutkimuskysymykseni on: ”Miten rikoksista tuomitut ihmiset rakentavat identiteettiään podcast-ohjelmissa?” Keskeinen käsite tutkielmassa on identiteetti, jonka määritän sosiaalisen konstruktionismin näkökulmaa hyödyntäen sosiaaliseksi konstruktioksi, jota rakennetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yhdessä muiden ihmisten kanssa. Aineistonani on puolestaan kaksi podcast-jaksoa. Toinen jaksoista on podcast-ohjelmasta nimeltä ”Keisari Aarnio Talk Show”, jossa juontajana toimii Riku Rantala ja hänen vieraanaan on entinen Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio. Toinen käsittelemäni jakso on ohjelmasta ”Aki Linnanahde Talk Show”, jossa juontajan ja haastattelijan roolissa toimii Aki Linnanahde ja hänen vieraanaan on entisenä rikollispomona tunnettu Mika ”Immu” Ilmén. Nämä jaksot valikoituivat aineistoksi, koska ne ovat kaikille saatavana suoratoistopalveluissa ja niissä on haastateltavan roolissa Suomessa tunnetut henkilöt.
Tein aineistosta kertomuksen analyysin käyttämällä Michael Bambergin asemointiteoriaa, jonka avulla identiteettejä voidaan tutkia tilanteen mukaan muuttuvina. Asemointiteorian perusoletuksena on, että ihmiset sekä ottavat erilaisia asemointeja, että antavat niitä toisilleen jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Tutkielman tuloksista voidaan nähdä, että rikoksista tuomittujen ihmisten henkilökohtaiset, julkiset identiteetit voivat muodostua erilaisilla tavoilla. Jari Aarnion asemoinnit haastattelussa muodostuivat esimerkiksi poliisipäällikön ja vangin identiteeteistä, sekä suhteesta suomalaiseen mediaan. Mika Ilménin haastattelussa asemoinneista keskeisimpänä näyttäytyi asemoituminen tarinan, eli menneiden tapahtumien tasolla rikolliseksi ja tästä identiteetistä irrottautuminen vuorovaikutuksessa haastattelun hetkellä. Molempien haastatteluiden asemointeja yhdisti tietämys rikosmaailmasta ja oman identiteetin neuvotteleminen rikollisuuden näkökulmasta.
Tein aineistosta kertomuksen analyysin käyttämällä Michael Bambergin asemointiteoriaa, jonka avulla identiteettejä voidaan tutkia tilanteen mukaan muuttuvina. Asemointiteorian perusoletuksena on, että ihmiset sekä ottavat erilaisia asemointeja, että antavat niitä toisilleen jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Tutkielman tuloksista voidaan nähdä, että rikoksista tuomittujen ihmisten henkilökohtaiset, julkiset identiteetit voivat muodostua erilaisilla tavoilla. Jari Aarnion asemoinnit haastattelussa muodostuivat esimerkiksi poliisipäällikön ja vangin identiteeteistä, sekä suhteesta suomalaiseen mediaan. Mika Ilménin haastattelussa asemoinneista keskeisimpänä näyttäytyi asemoituminen tarinan, eli menneiden tapahtumien tasolla rikolliseksi ja tästä identiteetistä irrottautuminen vuorovaikutuksessa haastattelun hetkellä. Molempien haastatteluiden asemointeja yhdisti tietämys rikosmaailmasta ja oman identiteetin neuvotteleminen rikollisuuden näkökulmasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]