Ympäristötietoisuuden yhteys lajitteluaktiivisuuteen
Hyvärinen, Pilvi (2025)
Hyvärinen, Pilvi
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505095210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505095210
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen kansalaisten ympäristötietoisuuden yhteyttä heidän lajitteluaktiivisuuteensa. Ympäristötietoisuudella viitataan kokonaisuuteen, jossa yhdistyvät yksilön motivaatio sekä tieto ja taito toimia ympäristön kannalta myönteisesti. Lajitteluaktiivisuuden ollessa tarkastelun kohteena huomio kiinnittyy siihen, kuinka aktiivisesti ihmiset osallistuvat kotitalousjätteidensä lajitteluun kierrätystä varten. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjaa A-B-C-malliin, jonka mukaan asenteet yhdessä ulkoisten olosuhteiden kanssa vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen.
Aineistona käytän Kiertotalousbarometri 2023 kansalaiskyselyä. Menetelmänä sovellan logistista regressioanalyysiä selvittääkseni muuttujien välistä yhteyttä. Lisäksi käytän khiin neliö -testiä tilastollisen merkitsevyyden havaitsemiseksi. Tutkimuskysymykseni on: ”Vaikuttaako korkeampi ympäristötietoisuus siihen, että jätteet lajiteltaisiin kierrätystä varten aktiivisemmin?”
Analyysini osoittaa, että ympäristötietoisuus on vahvasti yhteydessä lajitteluaktiivisuuteen. Mitä ympäristötietoisempi ihminen on, sitä aktiivisemmin hän lajittelee jätteensä kierrätystä varten. Tutkimustulos tukee aiempaa empiiristä tutkimusta, jonka mukaan ympäristömyönteiset asenteet ovat yhteydessä kierrätyskäyttäytymisen kanssa.
Kierrätyskäyttäytymisen taustalla vaikuttavia asenteista on tärkeä tutkia, jotta voidaan suunnata toimia kierrätysasteen edistämiseksi. Tutkielma on ajankohtainen, sillä Suomi on jäämässä EU:n jätedirektiivin vuoteen 2025 asettamista tavoitteista. Analyysi vahvisti A-B-C-mallin mukaisesti asenteiden ja toiminnan välisen yhteyden, ja jatkotutkimuksen kannalta voisi olla mielekästä ottaa ulkoisten olosuhteiden vaikutus mukaan tarkastelun kohteeksi.
Aineistona käytän Kiertotalousbarometri 2023 kansalaiskyselyä. Menetelmänä sovellan logistista regressioanalyysiä selvittääkseni muuttujien välistä yhteyttä. Lisäksi käytän khiin neliö -testiä tilastollisen merkitsevyyden havaitsemiseksi. Tutkimuskysymykseni on: ”Vaikuttaako korkeampi ympäristötietoisuus siihen, että jätteet lajiteltaisiin kierrätystä varten aktiivisemmin?”
Analyysini osoittaa, että ympäristötietoisuus on vahvasti yhteydessä lajitteluaktiivisuuteen. Mitä ympäristötietoisempi ihminen on, sitä aktiivisemmin hän lajittelee jätteensä kierrätystä varten. Tutkimustulos tukee aiempaa empiiristä tutkimusta, jonka mukaan ympäristömyönteiset asenteet ovat yhteydessä kierrätyskäyttäytymisen kanssa.
Kierrätyskäyttäytymisen taustalla vaikuttavia asenteista on tärkeä tutkia, jotta voidaan suunnata toimia kierrätysasteen edistämiseksi. Tutkielma on ajankohtainen, sillä Suomi on jäämässä EU:n jätedirektiivin vuoteen 2025 asettamista tavoitteista. Analyysi vahvisti A-B-C-mallin mukaisesti asenteiden ja toiminnan välisen yhteyden, ja jatkotutkimuksen kannalta voisi olla mielekästä ottaa ulkoisten olosuhteiden vaikutus mukaan tarkastelun kohteeksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11836]
