Häiriköitä vai hulluttelijoita? : Faniuden diskurssit mediassa jalkapallon EM-kisojen yhteydessä 2024
Kykkänen, Esko (2025)
2025
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505085095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505085095
Tiivistelmä
Jalkapallon miesten arvokisoja on 2020-luvulla pelattu poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koronapandemia siirsi kesän 2020 kisat seuraavalle vuodelle ja MM-kisat pelattiin vuonna 2022 poikkeuksellisesti talvella, sillä järjestäjämaa Qatarissa olisi kesällä ollut liian kuuma pelata. Myös esimerkiksi ihmisoikeuskysymykset nousivat Qatarin kisoissa esiin stadioneita rakentamaan palkattujen siirtotyöläisten kuolemien vuoksi. Kesällä 2024 EM-kisat pelattiin Saksassa, mikä oli monelle lajia seuraavalle paluu eräänlaiseen normaalitilanteeseen.
Saksan kisoissa fanit pääsivät sankoin joukoin nauttimaan karnevaalitunnelmasta ja kisojen humua kehuttiin mediassakin moneen otteeseen. Samalla yhdeksi kuumimmista puheenaiheista nousi fanien ja kannattajien käytös kisojen aikana. Erilaiset järjestyshäiriöt varjostivat muuten iloista henkeä ja niin fanit kuin kisajärjestäjätkin saivat mediassa osakseen kovaa kritiikkiä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen suomalaisessa mediassa esiintynyttä fanipuhetta diskurssianalyysin keinoin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia diskursseja faneja käsittelevässä uutisoinnissa ilmenee ja millainen kuva EM-kisoihin saapuneista faneista diskurssien kautta muodostuu. Näihin kysymyksiin vastatakseni tarkastelen Ylen ja Iltalehden uutisointia jalkapallofaneista kisojen ajalta.
Aineistossani esiintyi eniten faniuden negatiivisiin puoliin keskittynyttä uutisointia, ja erilaiset fanien aiheuttamat häiriöt saivat kisojen aikana paljon huomiota molemmissa medioissa. Vastapainoksi nostettiin myös esiin fanien hauskoja tempauksia ja ajoittain medioissa käsiteltiin laajempia, urheilun ulkopuolisia teemojakin, mikä ei urheilujournalismin historiassa ole aivan tavallista.
Tutkimus osoittaa, että fanien häiriökäytös herättää edelleen eniten huomiota mediassa, mutta faneista aineiston perusteella piirtyvä kuva on yllättävänkin monipuolinen.
Saksan kisoissa fanit pääsivät sankoin joukoin nauttimaan karnevaalitunnelmasta ja kisojen humua kehuttiin mediassakin moneen otteeseen. Samalla yhdeksi kuumimmista puheenaiheista nousi fanien ja kannattajien käytös kisojen aikana. Erilaiset järjestyshäiriöt varjostivat muuten iloista henkeä ja niin fanit kuin kisajärjestäjätkin saivat mediassa osakseen kovaa kritiikkiä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen suomalaisessa mediassa esiintynyttä fanipuhetta diskurssianalyysin keinoin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia diskursseja faneja käsittelevässä uutisoinnissa ilmenee ja millainen kuva EM-kisoihin saapuneista faneista diskurssien kautta muodostuu. Näihin kysymyksiin vastatakseni tarkastelen Ylen ja Iltalehden uutisointia jalkapallofaneista kisojen ajalta.
Aineistossani esiintyi eniten faniuden negatiivisiin puoliin keskittynyttä uutisointia, ja erilaiset fanien aiheuttamat häiriöt saivat kisojen aikana paljon huomiota molemmissa medioissa. Vastapainoksi nostettiin myös esiin fanien hauskoja tempauksia ja ajoittain medioissa käsiteltiin laajempia, urheilun ulkopuolisia teemojakin, mikä ei urheilujournalismin historiassa ole aivan tavallista.
Tutkimus osoittaa, että fanien häiriökäytös herättää edelleen eniten huomiota mediassa, mutta faneista aineiston perusteella piirtyvä kuva on yllättävänkin monipuolinen.