Vanhempi-lapsisuhteen laadun yhteys nuorten rikoskäyttäytymiseen
Rosendahl, Alina (2025)
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505095169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505095169
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin nuorten ja heidän vanhempiensa välisen tunnepitoisen suhteen yhteyttä nuorten rikoskäyttäytymiseen. Rikoskäyttäytymistä tarkastelen varkauksina sekä pahoinpitelyinä. Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska nuorisorikollisuudella on merkittäviä haittavaikutuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Nuoruus on lisäksi ihmisen eliniän rikosaktiivisinta aikaa. Vanhempi-lapsisuhteen lisäksi otan tutkimuksessani huomioon sukupuolen mahdollisen vaikutuksen. Teoriatausta koostuu aiheeseen liittyvästä aiemmasta tutkimuksesta sekä Travis Hirschin sosiaalisen kontrollin teoriasta. Perhesuhteilla on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteys nuorten riskikäyttäytymiseen.
Tutkimuskysymykseni ovat: Onko tunnepitoisen vanhempi-lapsisuhteen laadulla yhteyttä nuorten tekemiin varkauksiin tai pahoinpitelyihin ja onko sukupuolella vaikutusta vanhempi-lapsisuhteen ja nuorten rikoskäyttäytymisen mahdolliseen yhteyteen? Tutkimusaineistonani käytän vuoden 2020 Nuorisorikollisuuskyselyä, jossa on selvitetty nuorten rikoskäyttäytymistä, uhrikokemuksia sekä erilaisia taustamuuttujia, kuten perhesuhteita. Kyselyssä vastaajina ovat olleet suomalaisten koulujen yhdeksännen luokan oppilaat, eli 15–16-vuotiaat nuoret. Tutkimus on tehty kvantitatiivisten menetelmien avulla ja analyysi on toteutettu SPSS-tilastonkäsittelyohjelmistolla. Analyysimenetelminäni ovat ristiintaulukointi, elaboraatio ja khiin neliö -testi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tunnepitoisen vanhempi-lapsisuhteen laatu on yhteydessä nuorten rikoskäyttäytymiseen. Yhteys on havaittavissa niin pahoinpitelyjen kuin varkauksienkin kohdalla. Sukupuolella ei ollut selkeää vaikutusta siihen, kuinka vahva havaittu yhteys oli, vaan yhteys tuli esiin niin tyttöjen kuin poikienkin kohdalla. Khiin neliö -testien tulokset osoittavat, että kaikki ristiintaulukointien tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Tutkimuksen rajoitukset liittyvät tutkimuksessa käytettyyn aineistoon sekä menetelmään.
Tutkimuskysymykseni ovat: Onko tunnepitoisen vanhempi-lapsisuhteen laadulla yhteyttä nuorten tekemiin varkauksiin tai pahoinpitelyihin ja onko sukupuolella vaikutusta vanhempi-lapsisuhteen ja nuorten rikoskäyttäytymisen mahdolliseen yhteyteen? Tutkimusaineistonani käytän vuoden 2020 Nuorisorikollisuuskyselyä, jossa on selvitetty nuorten rikoskäyttäytymistä, uhrikokemuksia sekä erilaisia taustamuuttujia, kuten perhesuhteita. Kyselyssä vastaajina ovat olleet suomalaisten koulujen yhdeksännen luokan oppilaat, eli 15–16-vuotiaat nuoret. Tutkimus on tehty kvantitatiivisten menetelmien avulla ja analyysi on toteutettu SPSS-tilastonkäsittelyohjelmistolla. Analyysimenetelminäni ovat ristiintaulukointi, elaboraatio ja khiin neliö -testi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tunnepitoisen vanhempi-lapsisuhteen laatu on yhteydessä nuorten rikoskäyttäytymiseen. Yhteys on havaittavissa niin pahoinpitelyjen kuin varkauksienkin kohdalla. Sukupuolella ei ollut selkeää vaikutusta siihen, kuinka vahva havaittu yhteys oli, vaan yhteys tuli esiin niin tyttöjen kuin poikienkin kohdalla. Khiin neliö -testien tulokset osoittavat, että kaikki ristiintaulukointien tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Tutkimuksen rajoitukset liittyvät tutkimuksessa käytettyyn aineistoon sekä menetelmään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]