Urheilun sukupuolijako: Sisällönanalyysi Imane Khelifin sukupuolikohun uutisoinnista

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin sukupuolen kaksijakoisuutta urheilussa mediassa huomiota saaneiden urheilun sukupuolikohujen kautta. Tutkielmassa käsiteltiin kesän 2024 olympialaisten kohua nyrkkeilijä Imane Khelifin sukupuolesta. Urheilun kaksijakoinen sukupuolijako on aiheuttanut ongelmia läpi historian, ja tutkielmassa kuvattiin naisten sarjojen vaikeuksia määritellä sukupuolijakoa. Tutkielmassa hyödynnettiin Judith Butlerin teorioita sukupuolen performatiivisuudesta ja sukupuolinormeista. Sukupuolen performatiivisuudella Butler tarkoittaa sitä, että sukupuoli ei ole syntymässä annettu ominaisuus, vaan se tuotetaan toistoteoin. Butlerin mukaan sukupuolen sosiaalisia ja biologisia ulottuvuuksia ei voida erottaa täysin, sillä ne ovat yhtä kaikki sosiaalisesti rakentuneita. Sen sijaan niiden luonnollisiksi ajateltuja sukupuolinormeja voidaan rikkoa ja näin laajentaa sukupuolen moninaisuutta. Tutkielmassa Butlerin teoriat ja urheilun sukupuolijako yhdistettiin myös käsitteeseen biovalta. Biovallalla tarkoitetaan valtaa, jossa ihmisten kehot toimivat sekä vallan välineenä että vallankäytön kohteena. Aineistona toimi suomalainen uutisointi Imane Khelifin kohusta. Tätä analysoitiin sisällönanalyysin avulla, eli siitä etsittiin erilaisia koodeja, joilla sukupuolta käsiteltiin mediassa. Aineisto koostui yhteensä 44 uutisartikkelista Helsingin Sanomien, Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Ylen verkkosivuilta. Löydetyt koodit olivat ulkonäkö, sukupuolen testaaminen ja transsukupuolisuus sekä koodiparit kohunyrkkeilijä–kohuun joutunut ja naisnyrkkeilijä–mieheksi epäilty. Koodit olivat samankaltaisia kaikissa uutismedioissa, vaikka aineisto koostui kattavasti erilaisista uutisoinnin tavoista. Tulokset osoittivat, että sukupuolta urheilussa käsiteltiin kaksijakoisesti sukupuolen biologisia ulottuvuuksia painottaen. Monet aineistosta löytyneistä koodeista liittyivät sukupuolinormeihin ja niiden rikkomiseen. Tulosten mukaan mediassa käytävä biologista sukupuolta painottava keskustelu voidaan nähdä myös biovallankäyttönä urheilijoiden kehoista. Tutkielma osoittaa, että keskustelu sukupuolesta urheilussa ei ole pysynyt muun yhteiskunnallisen keskustelun tasalla. Tulokset osoittavat, että jatkotutkimukset sukupuolesta urheilussa olisivat tarpeellisia, sillä urheilun sukupuolijako herättää keskustelua monilla yhteiskunnan tasoilla ja urheilumaailma kaipaa yhtenäisiä vastauksia sukupuolijaon ristiriitoihin. Lisäksi tutkimusta kaipaa urheilun sukupuolijaon mahdollinen intersektionaalinen syrjintä, joka tässä tutkielmassa jäi analyysin ulkopuolelle.