”Mietin monesti miksi osalle käy noin” : Diskurssianalyysi naisvankien rikollisuuden selonteoista Ylen kolumnin kommenteissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan maallikkojen puhetapoja naisvankien rikollisuudesta ja näiden kautta naisvangeille tuotettuja merkityksiä. Tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi, ja sosiaalista konstruktionismia hyödynnetään osana tutkielman teoreettista viitekehystä. Tutkielmassa analysoidaan kolumnin kommenttiosiota, tunnistaen naisvankien rikollisudelle annettuja selontekoja. Tutkielmassa hyödynnetään Goffmanin stigman teoriaa, jonka pohjalta analysoidaan leimaamisen merkityksiä ja mekanismeja naisvankien rikollisuutta koskevassa keskustelussa. Aihetta lähestytään feministisen kriminologian tarjoaman teoreettisen viitekehyksen kautta, kiinnittäen huomiota naiserityisyyteen, naisrikollisten kohtaamiin leimoihin sekä rikollisuuden sukupuolittuneisuuteen.

Analyysin tuloksena aineistosta tunnistettiin kolme keskeistä puhetapaa: yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan roolia rikollisuuden syynä korostavat selonteot. Yksilödiskurssit painottavat rikollisen omaa vastuuta ja poikkeavia ominaisuuksia, kun taas yhteisödiskurssit rakentavat naisvangin uhriutta lapsuuden, kasvatuksen ja huono-osaisuuden kautta. Yhteiskuntadiskurssi tarkastelee rikollisuutta yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden kautta, mutta jää keskustelussa selvästi marginaaliin. Lisäksi aineistossa toistuivat kaksi merkittävää teemaa: "entä miehet?" ja "vain uhri on uhri", jotka osoittavat naisvankien aseman tarkastelun sukupuolittuneisuuden sekä sen, kuinka heidät suljetaan usein ulos uhrin asemasta.

Tutkielman analyysi antaa viitteitä siitä, ettei naisvankien rikollisuutta käsitellä neutraalisti, vaan siihen liitetään voimakkaita kulttuurisia ja moraalisia merkityksiä, jotka tuottavat ja ylläpitävät stigmaa. Diskurssien selonteot vahvistavat ja uusintavat sukupuolittuneita normeja ja kaventavat naisvankien toimijuutta. Analyysistä ilmenee, että naisvankien rikollisuutta tulkitaan usein poikkeavuutena ja ”korjattavana” asiana. Tutkielma korostaa tarvetta kriittiselle keskustelulle rikollisuuden sukupuolittuneisuudesta ja moniulotteisemmille ja inhimillisemmille tavoille ymmärtää naisvankien historiaa, kokemuksia sekä asemaa yhteiskunnassa.