Informaatiokulttuurin käsiteanalyysi organisaatiokontekstissa

Abstract

Informaatiokulttuuri on teoreettinen käsite, jota hyödynnetään useilla eri aloilla kuvailemaan ihmislähtöisten asenteiden ja normien roolia organisaatioiden tiedonhallinnassa. Aiemmassa tutkimuksessa sen määrittelyn on kuitenkin todettu olevan sumea: yksimielisyyttä määritelmästä ei esiinny, ainoastaan yleispiirteinen ymmärrys ja useita käyttötapoja.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten käsitykset informaatiokulttuurin määrittelystä eroavat toisistaan, ja esiintyykö eri tutkimusaloilla eroavaisuuksia. Tutkimuskysymyksiä valittiin kolme: millä eri tieteenaloilla informaatiokulttuurin käsitettä on tutkittu, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä esiintyy informaatiokulttuurin käsitteenmäärittelyssä sekä millaiset ovat informaatiokulttuurin keskeisten määrittelyjen väliset suhteet.

Tutkielmassa toteutettiin systemaattinen käsiteanalyysi, jolla analysoitiin käsitteen olemassa olevia määrittelyjä ja muodostettiin näistä visuaalinen satelliittimalli. Käsitettä on aiemmin tutkittu kirjallisuuskatsauksen ja sisällönanalyysin keinoin, mutta ei systemaattisen käsiteanalyysin kautta. Tutkimusaineisto hankittiin monivaiheisesti alustavan kartoituksen, Scopus-tietokantahaun sekä lähdeketjujen seuraamisen keinoin. Lopullinen aineisto koostui 12:sta julkaisusta, jotka ajoittuvat useammalle eri vuosikymmenelle ja muutamalle eri tutkimusalalle. Systemaattisessa käsiteanalyysissa aineistosta tunnistettiin informaatiokulttuurin käsitepiirteet ja -suhteet, joiden perusteella määritelmiä ja niiden välisiä suhteita analysoitiin.

Käsiteanalyysi osoitti informaatiokulttuurin käsitteenmäärittelyn olevan odotettua yhtenäisempää. Aineistossa havaittiin kaksi eri näkökulmaa, jotka suhtautuvat ilmiön luonteeseen eri tavoin, mutta niiden ajallisen esiintyvyyden perusteella toinen on selvemmin vakiintunut. Informaatiokulttuurin ydintutkimuksen osalta todettiin, etteivät tieteenalaerot olleet yhtä merkittäviä kuin oletettiin. Tutkimus on pitkälti keskittynyt informaatiotutkimuksen ja tiedonhallinnan aloille, eikä niiden välillä esiintynyt merkittäviä eroavaisuuksia. Tutkielma osoittaa metodin potentiaalin monimutkaisenkin käsitteen tarkastelussa, ja jatkotutkimuksella voidaan tavoitella informaatiokulttuurin käsitteen kattavaa määrittelyä.