Eläin < > Kone < Ihminen : Kietoutuvat vallan mekanismit tuotantoeläimiä ja tekoälyä koskevissa nettikeskusteluissa

Abstract

Kandidaatintutkielmassani tutkin antroposentristisiä vallan diskursseja tekoälyyn ja tuotantoeläimiin liittyvissä nettikeskusteluissa. Muita, kuin ihmiseläimiä on tutkittu antroposentrismia kritisoivasta näkökulmasta aikaisemminkin ekofeminismin ja kriittisen eläintutkimuksen aloilla. Tekoäly taas on ilmiönä tuore ja tutkimuksessa keskitytään lähinnä sen vaaroihin ihmiselle posthumanismia lukuun ottamatta. Tässä tutkielmassa päätin yhdistää kaikki kolme ei-inhimillisiä toimijoita tutkivaa antroposentrismiä kritisoivaa tieteenalaa ja kääntää myös tekoälyn suhteen asetelman toisin päin. Tutkin siis, miten ihmiset tuottavat antroposentrismia eli ihmiskeskeistä valtaa toisiinsa vertautuvilla ja kie-toutuvilla tavoilla suhteessa niin koneisiin kuin muunlajisiin eläimiinkin, joita tekoäly ja tuotantoeläimet tässä tutkielmassa edustavat. Analyysin olennaisimpina teoreettisina työkaluina toimivat länsimaisen ajattelun dualismit sekä antroposentrismin käsite, joiden kautta tekoälyn ja tuotantoeläinten tutkimus saavat teoreettisen yhteytensä.

Analyysin aineisto koostuu kolmesta nettikeskustelusta, joista yhdessä neuvotellaan muunlajisten eläinten käytöstä tuotantoeläiminä ja kahdessa pohditaan tekoälyn roolia tässä hetkessä sekä tulevaisuudessa. Analysoin aineistoa kriittisen diskurssianalyysin keinoin ja pyrin keskittymään siihen, kuinka keskusteluissa tuotetaan hegemonista valtaa – valtaa, joka on osoitettu vain ihmisille. Tutki-muskysymykset ovat siis: (1) Millaisia antroposentristisiä muunlajisiin eläimiin ja tekoälyyn liittyviä diskursseja valikoiduissa nettikeskusteluissa esiintyy ja (2) miten nämä tuotantoeläimiin ja tekoälyyn liittyvät antroposentristiset diskurssit kietoutuvat toisiinsa.

Löysin aineistosta neljä eri diskurssia. Normalisoidun kärsimyksen diskurssi esiintyy vain tuotantoeläimiä koskevassa aineistossa ja siinä kärsimys luonnollistetaan osaksi kaikkien orgaanisten olentojen elämää. Ihmiskeskeisen hedonismin diskurssi kuitenkin osoittaa toista – ihmiset oikeuttavat diskurssissa niin tekoälyn kuin tuotantoeläinten rajattoman hyödyntämisen pyrkiessään pois kärsimyksestä kohti hedonismia. Taloudellisen instrumentalismin diskurssissa havainnollistuu, kuinka ihmiset puhuvat sekä tuotantoeläimistä että tekoälystä hyödykkeinä, joiden arvo määräytyy pitkälti niiden ihmiselle tuottaman taloudellisen edun perusteella. Kognitiivisen ylemmyyden diskurssi sitoo lopulta kaikki aiemmat diskurssit yhteen ja selventää, kuinka näennäisiin mentaalisiin eroihin pohjautuen ihmiset luovat hierarkiaa muita eläimiä ja tekoälyä, mutta lopulta myös muita ihmisiä kohtaan