Yläkoululaisten monilukutaito digitaalisella aikakaudella

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko sukupuolella ja maahanmuuttotaustalla yhteyttä monilukutaitoon suomalaisilla yläkoululaisilla, ja miten edellä mainitut taustamuuttujat, äidinkielen oppiaineen osaaminen, matemaattinen ajattelu, deduktiivinen päättely ja oppilaiden uskomus koulumenestyksensä sattumanvaraisuuteen selittävät monilukutaidossa suoriutumista. Aiempien tutkimusten perusteella edellä mainittujen tekijöiden oli oletettavaa olla yhteydessä monilukutaitoon, mutta yhteyksien voimakkuutta suhteessa toisiinsa ei ole tutkittu monilukutaitotutkimusten ollessa myös enimmäkseen kvalitatiivisia. Tällä tutkimuksella pyritäänkin täydentämään aiempia tutkimuksia siltä osin. Tutkimuksessa hyödynnettiin DigiVOO-tutkimushankkeen ensimmäisen mittauspisteen arviointiaineistoa vuodelta 2021. Tutkimukseen osallistui yhteensä 7745 yläkouluikäistä nuorta eri puolilta Suomea. Sukupuolen ja maahanmuuttotaustan yhteyttä monilukutaitoon selvitettiin kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Monilukutaidossa suoriutumista ennustavia tekijöitä ja niiden vahvuutta sen selittäjinä tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin keinoin. Selvisi, että sekä maahanmuuttotaustalla että sukupuolella on yhteys monilukutaitoon. Aiempien tutkimusten tapaan tytöt suoriutuivat poikia paremmin monilukutaitoa mittaavassa testissä. Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttotaustaiset oppilaat pärjäsivät keskimäärin 2,5-sukupolvea ja valtaväestöä heikommin, mutta eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. 2,5-sukupolvi ja valtaväestö puolestaan eivät keskenään eronneet toisistaan. Myös maahanmuuttotaustan yhteys monilukutaitoon on linjassa aiemmin tutkitun kanssa. Vahvimmaksi monilukutaidon selittäjäksi nousi odotetusti äidinkielen osaaminen, mutta myös muut selittävät muuttujat selittivät suhteellisen hyvin monilukutaitoa pois lukien maahanmuuttotausta, jonka selitysaste oli varsin pieni, kun muut muuttujat otettiin huomioon. Kokonaisuudessaan malli selitti hyvin monilukutaidossa suoriutumista. Tulos herättää kysymyksiä siitä, miten tyttöjen ja poikien sekä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden ja valtaväestön välisiä osaamiseroja voisi kaventaa. Monilukutaito on äärimmäisen tärkeä taito yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta, minkä vuoksi varsinkin kaikkein heikoiten pärjääviä oppilaita täytyy tukea entistä vahvemmin. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota monilukutaidonkin kannalta merkityksellisten oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen, ja erityisesti heikentyneiden oppimisasenteiden parantamiseen.