Asuinpaikan merkitys nuorten poliittisessa osallistumisessa

Abstract

Tutkielmassani selvitän suomalaisnuorten äänestyskäyttäytymistä ja poliittista osallistumista. Pääpainona on selvittää miten asuinpaikka vaikuttaa nuorten poliittiseen osallistumiseen. Nuoret muodostavat keskeisen ryhmän yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta, sillä he ovat tulevaisuuden päätöksentekijöitä. Vaikka nuoret muodostavat merkittävän osan äänioikeutetuista, on heidän äänestysprosenttinsa perinteisesti ollut huomattavasti matalampi kuin vanhempien ikäryhmien. Nuorten passiivinen osallistuminen politiikkaan on herättänyt kysymyksiä poliittisen osallistumisen motivaatiotekijöistä sekä osallistumisen esteistä. Demokraattisen järjestelmän jatkuvuuden kannalta olisi olennaista, että nuoret omaksuisivat aktiivisen roolin poliittisessa päätöksenteossa.

Aineistona toimii vuoden 2018 Nuorisobarometri, jossa muun muassa kartoitettiin nuorten näkemyksiä politiikasta, yhteiskunnan eri instituutioista sekä äänestämisestä. Aineisto koostuu 1901 15–29-vuotiaan suomalaisen vastauksesta. Tutkimuskysymyksenä toimii ”onko asuinpaikalla yhteyttä nuorten poliittiseen osallistumiseen?”. Tarkastelussa käytän Nuorisobarometrin asuinpaikkaluokittelua, joka jakaa alueet pääkaupunkiseutuun, kaupunkeihin, taajamiin ja maaseutuun. Analysoin aineistoa kvantitatiivisin menetelmin hyödyntäen ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä sekä ristiintaulukoinnin elaborointia, jossa tarkastelen sukupuolen vaikutusta puoluekannatukseen. Tutkielmassa esittelen myös poliittisen sosialisaation teorian vaikutusta poliittiseen osallistumiseen, ja pohdin lopuksi tuloksia sen valossa.