”Tämä on aina ollut, niin miksei olisi nytkin”: Pääkirjoitusten nykytila ja tulevaisuus journalismissa
Mäkelä, Erika (2025)
2025
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505085034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505085034
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa kartoitetaan, millainen on pääkirjoituksien nykytila ja tulevaisuus suomalaisessa journalismissa. Pääkirjoitukset ovat olleet osa suomalaisia sanomalehtiä 170 vuotta ja säilyneet sinä aikana melko muuttumattomana: niissä lehti esittää linjansa ajankohtaisiin asioihin. Maailma pääkirjoitusten ympärillä on kuitenkin muuttunut ja teoreettisessa viitekehyksessä käsitelläänkin pääkirjoitusten tutkimuksen ja historian lisäksi journalismia viime vuosikymmeninä muuttaneita ilmiöitä.
Tutkielman aineistona toimii kuusi syksyllä 2024 toteutettua teemahaastattelua, joissa on haastateltu eri lehtikonserneissa työskenteleviä pääkirjoituksia kirjoittavia toimittajia. Haastateltavat valittiin valtakunnallisista, maakunnallisista ja paikallisista lehdistä, jotta kuva nykytilanteesta kattaisi Suomen lehdistön mahdollisimman hyvin. Aineistosta tunnistettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kuusi teemaa, jotka liittyivät pääkirjoitusten tehtäviin, nykytilanteeseen, lehden linjaan, tuottamiseen, verkon vaikutuksiin alustana sekä pääkirjoitusten tulevaisuuteen.
Tutkielman keskeisiä tuloksia ovat, että pääkirjoitusten asema journalismissa on heikentynyt. Niiden kirjoittamiseen annetaan vähemmän resursseja ja työ on muuttunut itsenäisemmäksi. Pääkirjoitukset ovat muuttuneet ajankohtaisemmiksi ja arkipäiväisemmiksi, ja ympäripyöreä pohdinta on osittain vähentynyt niiden sisällöstä. Verkko on toisaalta paljastanut sen, että pääkirjoituksia luetaan muita uutisia vähemmän, eivätkä lukijat aina erota niitä muusta verkkosisällöstä. Lehden koolla on vaikutusta pääkirjoitusten asemaan: suurissa lehdissä pääkirjoitusten tekoon annettiin enemmän resursseja ja niitä myös arvostettiin enemmän.
Pääkirjoitusten tulevaisuus näyttää epävarmalta ja tekstilaji saattaa kadota tulevaisuudessa etenkin pienemmistä lehdistä. Syitä tälle ovat lukijoiden ja etenkin nuorten lukijoiden loppuminen, halu siirtää resurssit muuhun uutistyöhön ja pääkirjoitusten korvaaminen muilla mielipiteellisillä teksteillä. Kaiken taustalla vaikuttaa sanomalehtien kiristyvä taloudellinen tilanne. Pääkirjoitusten katoamista ei pidetä kuitenkaan toivottavana, ja osittain niiden merkityksen koettiin jopa kirkastuneen polarisoituvassa mielipideilmapiirissä.
Tutkielman aineistona toimii kuusi syksyllä 2024 toteutettua teemahaastattelua, joissa on haastateltu eri lehtikonserneissa työskenteleviä pääkirjoituksia kirjoittavia toimittajia. Haastateltavat valittiin valtakunnallisista, maakunnallisista ja paikallisista lehdistä, jotta kuva nykytilanteesta kattaisi Suomen lehdistön mahdollisimman hyvin. Aineistosta tunnistettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kuusi teemaa, jotka liittyivät pääkirjoitusten tehtäviin, nykytilanteeseen, lehden linjaan, tuottamiseen, verkon vaikutuksiin alustana sekä pääkirjoitusten tulevaisuuteen.
Tutkielman keskeisiä tuloksia ovat, että pääkirjoitusten asema journalismissa on heikentynyt. Niiden kirjoittamiseen annetaan vähemmän resursseja ja työ on muuttunut itsenäisemmäksi. Pääkirjoitukset ovat muuttuneet ajankohtaisemmiksi ja arkipäiväisemmiksi, ja ympäripyöreä pohdinta on osittain vähentynyt niiden sisällöstä. Verkko on toisaalta paljastanut sen, että pääkirjoituksia luetaan muita uutisia vähemmän, eivätkä lukijat aina erota niitä muusta verkkosisällöstä. Lehden koolla on vaikutusta pääkirjoitusten asemaan: suurissa lehdissä pääkirjoitusten tekoon annettiin enemmän resursseja ja niitä myös arvostettiin enemmän.
Pääkirjoitusten tulevaisuus näyttää epävarmalta ja tekstilaji saattaa kadota tulevaisuudessa etenkin pienemmistä lehdistä. Syitä tälle ovat lukijoiden ja etenkin nuorten lukijoiden loppuminen, halu siirtää resurssit muuhun uutistyöhön ja pääkirjoitusten korvaaminen muilla mielipiteellisillä teksteillä. Kaiken taustalla vaikuttaa sanomalehtien kiristyvä taloudellinen tilanne. Pääkirjoitusten katoamista ei pidetä kuitenkaan toivottavana, ja osittain niiden merkityksen koettiin jopa kirkastuneen polarisoituvassa mielipideilmapiirissä.