Mikropalvelu- ja monoliittiarkkitehtuurin suorituskyvyn vertailu
Hautamäki, Niilo (2025)
Hautamäki, Niilo
2025
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505074994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505074994
Tiivistelmä
Monoliittiarkkitehtuuri on perinteisin arkkitehtuuri ohjelmistotuotannossa. Se on helppo ja yksinkertainen ohjelmistoarkkitehtuurissa, jossa järjestelmä koostuu yhdestä jakamattomasta kokonaisuudesta. Monoliittista sovellusta on helppo kehittää ja testata, mutta koodin ylläpidettävyys heikkenee järjestelmän kasvaessa.
Monoliittiarkkitehtuurin rinnalle on kehittynyt uusia ohjelmistoarkkitehtuureita. Yksi näistä on mikropalveluarkkitehtuuri, jossa sovellus koostuu useista itsenäisistä komponenteista, joita kutsutaan mikropalveluiksi. Mikropalveluarkkitehtuurin vahvuuksia ovat esimerkiksi skaalautuvuus ja koodin ylläpidettävyys, mutta mikropalvelusovelluksen käyttöönotto ja testaaminen voi olla monimutkaista.
Työssä vertaillaan monoliitti- ja mikropalveluarkkitehtuurin suorituskykyä katsastamalla aihetta käsittelevien tutkimusten tuloksia. Verrattavaksi suorituskyvyn mittareiksi valikoitui läpäisykyky, vasteaika ja suorittimen käyttöaste. Työssä tarkasteltiin yhteensä yhdeksää tutkimusta, joissa testattiin monoliitti- ja mikropalveluarkkitehtuurin suorituskykyä.
Tutkimusten perusteella monoliittiarkkitehtuurin suorituskyky on lähtökohtaisesti mikropalveluarkkitehtuuria parempi, mutta tulokset eivät olleet yksiselitteisiä. Joissakin tutkimuksissa mikropalveluarkkitehtuurin suorituskyky todettiin paremmaksi. Tulosten ristiriitaisuus selittyy eroavilla tavoilla suorittaa testit. Esimerkiksi sovellustoteutuksissa, ympäristöissä ja testiskenaarioissa oli eroa tutkimusten välillä.
Useat tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että mikropalveluarkkitehtuuri pärjää suorituskyvyssä raskaammassa kuormassa paremmin kuin kevyemmässä kuormassa verrattuna monoliittiarkkitehtuuriin. Myös skaalaamisen ja kuormituksentasaimen hyödyntämisellä vaikuttaa suosivan mikropalveluarkkitehtuuria. Tulosten ristiriitaisuuden ja otannan pienuuden takia työn johtopäätöksiä ei voida kuitenkaan pitää ehdottomina.
Monoliittiarkkitehtuurin rinnalle on kehittynyt uusia ohjelmistoarkkitehtuureita. Yksi näistä on mikropalveluarkkitehtuuri, jossa sovellus koostuu useista itsenäisistä komponenteista, joita kutsutaan mikropalveluiksi. Mikropalveluarkkitehtuurin vahvuuksia ovat esimerkiksi skaalautuvuus ja koodin ylläpidettävyys, mutta mikropalvelusovelluksen käyttöönotto ja testaaminen voi olla monimutkaista.
Työssä vertaillaan monoliitti- ja mikropalveluarkkitehtuurin suorituskykyä katsastamalla aihetta käsittelevien tutkimusten tuloksia. Verrattavaksi suorituskyvyn mittareiksi valikoitui läpäisykyky, vasteaika ja suorittimen käyttöaste. Työssä tarkasteltiin yhteensä yhdeksää tutkimusta, joissa testattiin monoliitti- ja mikropalveluarkkitehtuurin suorituskykyä.
Tutkimusten perusteella monoliittiarkkitehtuurin suorituskyky on lähtökohtaisesti mikropalveluarkkitehtuuria parempi, mutta tulokset eivät olleet yksiselitteisiä. Joissakin tutkimuksissa mikropalveluarkkitehtuurin suorituskyky todettiin paremmaksi. Tulosten ristiriitaisuus selittyy eroavilla tavoilla suorittaa testit. Esimerkiksi sovellustoteutuksissa, ympäristöissä ja testiskenaarioissa oli eroa tutkimusten välillä.
Useat tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että mikropalveluarkkitehtuuri pärjää suorituskyvyssä raskaammassa kuormassa paremmin kuin kevyemmässä kuormassa verrattuna monoliittiarkkitehtuuriin. Myös skaalaamisen ja kuormituksentasaimen hyödyntämisellä vaikuttaa suosivan mikropalveluarkkitehtuuria. Tulosten ristiriitaisuuden ja otannan pienuuden takia työn johtopäätöksiä ei voida kuitenkaan pitää ehdottomina.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9897]