Ympäristövastuun kehystäminen: Laadullinen tutkimus eurooppalaisten postiyhtiöiden ympäristöraportoinnista

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee eurooppalaisten postiyhtiöiden vuotta 2022 koskevaa ympäristövastuullisuusraportointia. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään postiyhtiöiden raporttien tekstiä tutkien erilaisia kehyksiä, joiden kautta postiyhtiöt ilmaisivat ympäristövastuullisuustoimintaansa. Viisi kymmenestä tutkimuskohteena olleista postiyhtiöistä olivat pörssissä listattuja yrityksiä, ja toiset viisi olivat omistajuuspohjaltaan täysin valtio-omisteisia. Tutkimuksella oli kehysten havaitsemisen ja niiden muodostamisen ohella kaksi alakysymystä. Näitä olivat postiyhtiöiden raporteilta kehystutkimuksellisen menetelmän avulla luotujen kehysten arviointi suhteessa postiyhtiön sidosryhmävuorovaikuttamiseen sekä kehysten esiintymisen riippuvaisuus postiyhtiön omistajuuspohjasta. Tutkimuksen teoreettisena taustoituksena toimi yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuden aseman käsittely postiyhtiön vuosittaisessa raportoinnissa, sekä perehtyminen organisaatiolle tyypillisiin sidosryhmiin. Aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta havainnollistava kirjallisuuskatsaus keskittyi vihreän logistiikan aihepiiriin sekä omistajuuspohjan ja vastuullisuustoiminnan suhteen kuvaukseen. Tutkimusmetodina tutkimuksessa toimi kehysanalyysi. Kehystutkimuksen metodologiaa hyödyntäen postiyhtiöiden ympäristövastuullisuusraporteilta tunnistettiin viisi erilaista roolia, joiden kautta postiyhtiö oli pyrkinyt kehystämään ympäristövastuullisuuttaan. Näitä olivat Ilmastonmuutoksen torjuja, Yhteiskunnan, paikallisekosysteemien ja alueiden yhdenvertaisuuden suojelija, Ympäristöystävällinen vaihtoehto kuluttajalle, Ympäristövastuullisuudesta ammentava ja luotettava bisneskumppani, sekä Ympäristövastuullisesti kehittyvä työyhteisö. Keskeisinä havaintoina kysymykseen sidosryhmävuorovaikutuksesta oli sidosryhmien tunnistaminen listausten avulla, sekä useimpien sidosryhmien intressien linkittyminen yhteen tai useampaan tutkimuksessa muodostettuun kehykseen. Omistajuuspohjan vaikutusten osalta havaittiin eroja kehyspriorisoinneissa sekä osittain myös postiyhtiön toiminnalle olennaisten sidosryhmien tunnistamisessa. Johtopäätöksinä tutkimuksessa voidaan todeta kehyksiä olevan olemassa ainakin tutkimuksessa luodut viisi kappaletta. Näistä olennaisimmaksi osoittautui kestävän kehityksen teorioiden suurin lähtökohta, eli ilmastonmuutoksen torjuminen. Muut tutkimuksessa tunnistetut kehykset sijoittuivat tämän kehyksen ympärille limittäin, kytkien omat erikoisintressinsä ilmastonmuutoksen torjuvuuden yhteyteen. Sidosryhmistä selkeimmin puhutelluksi osoittautuivat omistajuuspohjasta poikkeamatta postiyhtiön asiakkaat. Omistajuuspohjalla oli yhteys raportoinnissa postiyhtiön kokemukseen ympäristövastuullisuuden yhteydestä maineen ylläpitoon ja taloudelliseen tuloksentekoon. Jatkotutkimuksina tämän tutkimuksen tematiikkaan liittyen todettiin olevan esimerkiksi tutkimus, jossa ympäristövastuullisuuden kehystämistä verrattaisiin tarkasteluvuoden numeeriseen dataan, tai tutkimus, joka perehtyisi syvemmin postiyhtiön sidosryhmien vaikuttavuuteen ja vaikuttavuuden korreloitumiseen sidosryhmän erityisintressien raportilla saaman huomion laatuun tai määrään.