Substanssi- vai osakekauppa? - verosuunnittelun kannalta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat substanssi- ja osakekauppojen keskeisimmät verovaikutukset ja niihin liittyvät veroriskit. Tutkielmassa keskitytään erityisesti tuloveroseuraamuksiin, joita verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) mukaisesti. Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja perustuu voimassa olevan oikeuden tulkintaan. Substanssikauppa ja osakekauppa ovat paitsi yleisimmät yrityskaupan muodot, myös verotuksellisesti merkittävästi toisistaan poikkeavat. Valinnalla substanssi- ja osakekaupan välillä voidaan vaikuttaa siihen, kuka maksaa veron, mikä on veron määrä ja millaisia verosuunnittelukeinoja on käytettävissä. Keskeisimpien veroseuraamusten lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millaisia veroriskejä näihin kauppamuotoihin liittyy.

Tutkimus vastaa kysymyksiin siitä, millaisia veroseuraamuksia yrityskaupasta aiheutuu kohdeyhtiön, sen osakkeenomistajien, ostajan sekä kaupassa myyjänä toimivan tahon verotuksen kannalta. Verovaikutuksia käsitellään erikseen osake- ja substanssikaupassa, joissa myyjänä toimii joko kohdeyhtiö itse tai sen osakkeenomistaja. Kun tutkielmassa on tarkasteltu keskeisimmät veroseuraamukset ja veroriskit molemmista kauppatavoista, vastataan siihen, miten nämä tulisi ottaa huomioon yrityskauppojen verosuunnittelussa ja mitä keinoja kumpikin kauppatapa tarjoaa.

Tutkielmassa tunnistetaan, että hyväksytyn verosuunnittelun, veron kiertämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun raja ei ole aina täysin selkeä. Lainsäätäjä on pyrkinyt estämään aggressiivista verosuunnittelua erityissäännöksillä, ja lisäksi verolaeissa on yleisiä veron kiertämissäännöksiä. Vaikka tietyt järjestelyt eivät johtaisi näiden säännösten soveltamiseen, aggressiivinen verosuunnittelu voi silti olla ristiriidassa lainsäätäjän tarkoituksen kanssa. Tämä asettaa verosuunnittelulle sisällöllisiä rajoja, jotka on otettava huomioon yrityskaupan rakennetta suunniteltaessa. On myös huomattava, että verosuunnittelulla voidaan tarkoittaa eri asioita riippuen yhtiön tilanteesta.

Tutkielmassa havaitaan, että ostajan kannalta verosuunnittelumahdollisuudet poikkeavat merkittävästi yrityskauppamuodon mukaan. Substanssikaupassa veroseuraamukset ja verosuunnittelun keinot määräytyvät pitkälti kaupan sisällön ja hankittujen hyödykkeiden käyttötarkoituksen perusteella ostajan liiketoiminnassa. Osakekaupassa taas mahdollisuudet liittyvät syntyvään konsernisuhteeseen ja sen kautta tulevaisuudessa hyödynnettäviin verojärjestelyihin.