Susi parlamentin hampaissa: Argumenttianalyysi Euroopan parlamentin ajankohtaiskeskustelusta 13.9.2023

Abstract

Euroopassa puhutaan suurpetojen paluusta, kun vuosikymmenten tiukan suojelun myötä niiden kannat ovat elpyneet ja niitä tavataan uusillakin alueilla. Luontokadon kiihtyessä sudet kuitenkin aiheuttavat huolta erityisesti maaseudun asukkaille ja maanviljelijöille kotieläimiin kohdistuvien vahinkojen lisääntyessä. Tämä onkin herättänyt poliittista keskustelua Euroopan unionin tasolla, jossa parhaillaan arvioidaan suden suojeluaseman muuttamista luontodirektiivissä. Ihmisen ja villieläinten väliset konfliktit ovat maailmanlaajuisia, ja niissä on usein pohjimmiltaan kyse ihmisten taloudellisista intresseistä. Susikysymyksestä on tullut tyypillinen ympäristökonflikti, jonka ympärille on muodostunut politiikkaa, jossa useat toimijat, joilla on toisistaan poikkeavia arvoja, intressejä ja tavoitteita, ovat vastakkain. Rinnakkaiselo on noussut keskeiseksi keinoksi vastata ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten yhteiselon asettamiin haasteisiin. Ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselo ei toki ole konfliktitonta. Tässä tutkielmassa selvitetään susikonfliktin tilaa EU-tasolla. Tutkielman aineisto koostuu Euroopan parlamentin täysistunnon ajankohtaiskeskustelusta 13.9.2023, jossa käsiteltiin susien ja muiden suurpetojen suojeluaseman uudelleentarkastelua EU:n luontodirektiivissä. Analysoin europarlamentaarikkojen puheenvuoroja argumentaatioanalyysin keinoin selvittämällä, miten susikonflikti ilmenee kyseisessä keskustelussa, joka on ollut yksi elementti EU:n luontodirektiivin suden suojeluaseman keventämisprosessissa. Päätutkimuskysymyksenä on: Miten susikonflikti ilmenee europarlamentaarikkojen puheenvuoroissa? Tämä kysymys jakautuu lisäksi alakysymyksiin: Miten europarlamentaarikot perustelevat kantaansa puheenvuoroissaan, mitä argumentointikeinoja he käyttävät sekä millaisia käsityksiä europarlamentaarikoilla on susista? Analyysin tuloksena Euroopan parlamentin ajankohtaiskeskustelussa susikonflikti tiivistyy niin susien määrään ja esiintyvyyteen, suden toimijuuteen kuin kiistanalaisiin rinnakkaiselon keinoihin. Parlamentin jäsenten puheenvuoroissa käy ilmi selviä näkemyseroja esimerkiksi suden roolista luonnon monimuotoisuudelle: ovatko ne tärkeitä vai tuhoavatko ne saalistuksellaan biodiversiteettiä? Toinen tärkeä havainto on, että susihyökkäykset ja sudet itsessään nähdään uhkana koko maataloudelle. Sitä vastoin susien poissaolo on johtanut esimerkiksi hirvieläin- ja villisikakantojen kasvuun, mikä niin ikään uhkaa maataloutta lisäämällä viljelysten tuhoja. Euroopan parlamentin ajankohtaiskeskusteluun osallistui edustajia 17:stä eri EU-maasta, mikä toi esiin maakohtaisia eroja. Suden suojeluaseman muuttamista puolletaan voimakkaasti ja etenkin alueille toivotaan enemmän päätäntävaltaa. Susikonflikti ilmenee ennen kaikkea polarisoituneena kysymyksenä suden suojelusta, jossa susi nähdään yhtäältä tärkeänä luonnon monimuotoisuudelle ja toisaalta merkittävänä uhkana maaseudun arjelle. Huoli maataloudesta ja maanviljelijöiden auttamisesta kuitenkin ylittää näkemyserot. Laajemmassa maatalouspoliittisessa keskustelussa susi näyttääkin saaneen sijaiskärsijän roolin.