Nuorten aikuisten luottamus tekoälyä kohtaan : ZMET projektiivisena menetelmänä luottamuksen tutkimisessa

Abstract

Tekoäly on kehittynyt hurjasti viime vuosien aikana, mikä on johtanut sen käytön yleistymiseen sekä yritysten että kuluttajien keskuudessa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia ja analysoida, millaisista merkityksistä nuorten aikuisten luottamus tekoälyyn rakentuu. Lisäksi tutkimus pyrkii arvioimaan projektiivisen tutkimusmenetelmän, kuten ZMET (Zaltman Metaphor Elicitation Technique), vahvuuksia ja heikkouksia luottamuksen tutkimisessa. Vaikka luottamus on olennainen osa ihmisen ja tekoälyn välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa, sen tutkiminen on jäänyt vähäiselle huomiolle. Uutena ilmiönä myös tekoäly kaipaa lisää tutkimusta, etenkin laadullisin menetelmin.

Tutkimuksen teoreettinen pohja muodostuu tekoälyn määritelmästä, ihmisten välisen sekä ihmisen ja tekoälyn välisen luottamuksen teoriasta ja semiotiikasta. Luottamuksen määritelmä on kolmiosainen: luottamus on asenne, johon kuuluvat positiiviset odotukset ja haavoittuvuuden tila eli tiedostettu riski. Ihmisten väliset luottamusmallit ovat osittain verrattavissa ihmisen ja tekoälyn väliseen luottamukseen, mutta luottamus tekoälyyn rakentuu myös muista elementeistä, kuten yksityisyydestä, inhimillistämisestä ja ennakko-oletuksista. Myös sosiaalisen ympäristön vaikutus luottamuksen muodostumiseen on merkittävämpää ihmisen ja tekoälyn välisessä luottamuksessa. Semiotiikan näkökulmasta merkitykset muodostuvat objektin (tekoäly), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vuorovaikutuksessa. Nämä yhdessä luottamusmallien kanssa selittävät, miten merkitykset luottamuksesta tekoälyyn muodostuvat tässä tutkimuksessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ZMET-menetelmällä, joka on kuluttajien merkityksiä tunnistava ja analysoiva markkinatutkimuksen työkalu. Tutkimusta varten haastateltiin viittä suomalaista 21–27-vuotiasta aikuista, jotka käyttävät aktiivisesti suuria kielimalleja.

Haastatteluissa nousi esiin viisi teemaa, jotka rakentuivat kahdeksastatoista pienemmästä merkityskokonaisuudesta. Tutkimuksessa nousseet merkitykset koottiin yhteen kollektiiviseen ajatuskarttaan, ja niitä tarkasteltiin sekä luottamuksen määritelmän että luottamuksen teorian valossa. Nuorten aikuisten merkitykset muodostuivat pääosin tekoälyyn liitetyistä piirteistä.

Tutkimustulosten perusteella luottamus tekoälyyn rakentuu kolmen pohjimmaisen arvon varaan: hyöty, hallinta ja ihmisyyden säilyttäminen. Tuloksista tunnistettiin samoja luotettavan piirteitä, joita ihmisten välisessä ja ihmisen ja tekoälyn välisessä luottamuksen kirjallisuudessa on esitetty. Lisäksi luottamuksen määritelmä toteutui, kun tuloksista oli tunnistettavissa sekä positiivisia odotuksia edustavia merkityksiä että haavoittuvuuden tilaa kuvaavia merkityksiä. Tuloksista voidaan myös siis päätellä, että projektiiviset tutkimusmenetelmät, kuten ZMET-menetelmä, sopivat luottamuksen kaltaisten abstraktien ja moniulotteisten ilmiöiden syvempien merkitysten ja rakenteiden ymmärtämiseen.