Kaupunkipyöräjärjestelmät ja niiden rooli osana yhteiskuntaa

Abstract

Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat yleistyneet nopeasti osana kaupunkien liikkumisratkaisuja, ja ne ilmentävät jakamistalouden sekä kestävän kehityksen periaatteita. Kaupunkien kasvu ja tiivistyminen kiihtyvät tulevaisuudessa, jolloin matkatarpeiden ja ruuhkien on arvioitu lisääntyvän. Työssä tarkasteltiin kaupunkipyöräjärjestelmän merkitystä yhteiskunnassa, teknisiä toteutusvaihtoehtoja sekä tekijöitä, joista hyvä käyttäjäkokemus rakentuu. Lopuksi työssä tarkasteltiin tarkemmin Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmää ja sen käyttömääräaineistoa vuodelta 2024.

Työn tavoitteena oli ymmärtää kaupunkipyöräjärjestelmän tavoitteita ja vaikutuksia, vertailla toteutusmalleja sekä analysoida Tampereen vuoden 2024 kaupunkipyöräaineistoa. Työn tutkimuskysymyksiä olivat: mitä tarkoitetaan kaupunkipyöräjärjestelmällä, mitä sillä tavoitellaan, mitkä olivat Tampereen käytetyimmät kaupunkipyöräasemat kaudella 2024 ja milloin matkoja tehtiin eniten. Tutkimus perustuu kirjallisuustutkimukseen sekä data-analyysiin Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmän käytöstä. Aineistoa analysoitiin MS Excelin avulla.

Kaupunkipyöräjärjestelmän avulla voidaan tukea kestävää kehitystä, vähentää liikenteen päästöjä ja liikenneruuhkia sekä edistää kansanterveyttä. Järjestelmien tekniset ratkaisut, kuten lukitus- ja paikannustavat, vaikuttavat kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkipyörillä saavutettaviin hyötyihin. Tampereella kaupunkipyöräjärjestelmä on toteutettu asemaperusteisena järjestelmänä, joka on mahdollistanut sujuvan integroinnin osaksi muuta joukkoliikennettä.

Analyysissa havaittiin merkittäviä eroja eri pyöräasemien käyttömäärissä. Tampereella vuonna 2024 esimerkiksi ”Tullikamarin aukio” ja ”Rautatieasema” olivat suosituimpia pyöräasemia niin kokonaiskäyttömäärissä kuin lähtö- ja palautusmääriä erikseen tarkastellessa. Tulosten avulla tunnistettiin ja erotettiin myös Tampereen asemaverkon vähiten käytettyjä asemia. Toimintakaudella käyttö painottui selvästi elokuun arkipäiville ja viikonloppuina erityisesti kesäkuulle. Vuorokauden ajallisesti matkoja tehtiin eniten aamulla tai iltapäivän ja alkuillan aikana.

Kaupunkipyöräjärjestelmä on monipuolinen ratkaisu, joka voi merkittävästi tukea kaupunkirakenteen kehittämistä. Sen vaikutukset riippuvat toteutusratkaisuista, saavutettavuudesta ja käyttäjälähtöisyydestä. Käyttäjät arvostavat järjestelmän toimivuudessa myös hinnoittelun kohtuullisuutta sekä riippumattomuutta aikatauluista ja reiteistä. Investoimalla yleiseen pyöräilyinfran kehitykseen ja parannushankkeisiin edistetään samalla myös kaupunkipyöräjärjestelmän toimintaedellytyksiä.

Työn tulosten avulla kaupunkipyörien asemaverkkoa voitaisiin jatkokehittää ja asemien sijaintia optimoida. Tuloksia voitaisiin hyödyntää myös eri käyttövuosien väliseen vertailuun. Työn aikana tunnistettiin mahdollisuus laajentaa kaupunkipyöräjärjestelmää Tampereen Lentävänniemen suuntaan, johon uusi raitiotielinja avautui tammikuussa 2025. Tuloksissa painotettiin numeerisia ja lukuarvollisia sijoituksia suhteessa toisiinsa, joten epäselväksi jäi, kuinka ne olisivat muuttuneet esimerkiksi prosenttiosuuksia tarkasteltaessa.