Severe Allergies and Health-related Quality of Life of Children with Food Allergies

Abstract

Taustat: Vaikeiden allergisten reaktioiden, erityisesti anafylaksioiden, ilmaantuvuuden on raportoitu olevan nousussa. Suuri osa tutkimuksista on kuitenkin vanhoja, ja vain pieni osa perustuu koko väestön tutkimuksiin. Anafylaksian laukaisija on lapsilla ja aikuisilla useimmiten ruoka-aine allergia ja lapsilla yleisimpiin laukaiseviin ruoka-aineisiin kuuluu esimerkiksi maapähkinä ja puupähkinät. Ruoka- aine allergioiden hoito on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Allergisia ruokia aloitetaan imeväisille aikaisemmin, yleinen suhtautuminen on muuttunut allergeenin välttämisestä kohti sietämistä, ja ruoka-aine siedätys on tullut osaksi kansainvälisiä hoitosuosituksia. Ruoka-aine allergia saattaa heikentää potilaan terveyttä allergian vaikeusasteesta riippumatta ja vaikka potilas välttäisi allergeenia.

Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata vaikeiden allergisten reaktioiden ilmaantuvuutta suomalaisilla aikuisilla, ja erikseen suomalaisilla ja ruotsalaisilla lapsilla. Erityisesti tarkoituksena oli arvioida anafylaksioiden ilmaantuvuutta. Toisena tavoitteena oli arvioida vaikeasti pähkinä allergisten lasten yleistä elämänlaatua ja verrata sitä verrokkiväestön elämänlaatuun. Samaa potilasryhmää käytettiin myös suomenkielisen allergiaspesifin elämänlaatumittarin arviointiin.

Menetelmät: Ensimmäinen osatyö koostui suomalaisista aikuista, jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon vaikean allergisen reaktion vuoksi tai joilla oli ollut terveydenhuoltokäynti anafylaksian vuoksi vuosina 1999–2020. Toisessa osatyössä vastaavat potilaat olivat suomalaisia tai ruotsalaisia lapsia ja tarkkailuaika oli 2012– 2020. Aineistot tutkimuksiin (osatyöt I & II) kerättiin suomalaisista ja ruotsalaisista tietokannoista. Elämänlaatuun liittyvien tutkimusten (osatyöt III & IV) aineisto kerättiin lapsista, jotka oli lähetetty Allergiakeskukseen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan epäillyn vaikean pähkinäallergian vuoksi. Yleistä elämänlaatu mittaria (15D, 16D tai 17D) käytettiin potilaiden elämänlaadun vertaamiseen verrokkiväestön elämänlaatuun. Sopivat potilaat täyttivät myös kaksi erillistä suomennettua ruoka- allergiaspesifiä elämänlaatumittaria, joiden vastauksia vertaamalla validoitiin näiden suomennokset.

Tulokset: Osatöissä I ja II yhteenlaskettu tarkkailuaika oli yli 120 miljoonaa henkilövuotta. Tutkimuksissa havaittiin, että sairaalahoidot suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla nousivat noin 1 % vuodessa, mutta ruotsalaisilla lapsilla ne vähenivät 9 % vuodessa. Anafylaksioihin liittyvät sairaalahoidot lisääntyivät Suomessa lapsilla ja aikuisilla noin 3 % vuodessa ja vähenivät ruotsalaisilla lapsilla 5 % vuosittain. Suomessa anafylaksioihin liittyvät terveydenhuollon käynnit lisääntyivät aikuisilla 6 % vuodessa ja lapsilla 10 % vuosittain, kun Ruotsissa lasten anafylaksioihin liittyvät terveydenhuollon käynnit lisääntyivät 8 % vuodessa. Lapset otettiin sairaalahoitoon kolme kertaa useammin kuin aikuiset anafylaksian vuoksi. Erityisesti anafylaksiat lisääntyivät 0–4-vuotiailla suomalaisilla lapsilla, joilla niiden määrä lähes kaksinkertaistui 9 vuoden tarkkailun aikana. Osatyössä III lapsien, joilla epäiltiin vaikeaa pähkinäallergiaa, elämänlaatu oli vastaava ikävakioituun vertailuväestöön nähden. Näiden lapsien vanhemmilla oli enemmän ”ahdinkoa”, kuin suomalaisilla aikuisväestöllä keskimäärin. Osatyössä IV suomennettujen allergiaspesifien elämänlaatulomakkeiden pätevyys todettiin hyväksi. Sekoittavat tekijät, kuten lapsen ikä tai aiempi anafylaksia, eivät vaikuttaneet lomakkeiden toimimiseen. Lomakkeiden sisäinen rakenne oli tilastollisessa tarkastelussa erinomainen.

Yhteenveto: Vaikeiden, sairaalahoitoon johtavien, allergisten reaktioiden määrä on noussut suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla, mutta ovat olleet laskussa ruotsalaisilla lapsilla. Anafylaksioihin liittyvät terveydenhuollonkäynnit ovat kuitenkin nousseet kaikissa tarkkailluissa ryhmissä. Erityisesti anafylaksiat ovat lisääntyneet alle neljävuotiailla suomalaisilla lapsilla. Pähkinäallergisten lasten elämänlaatu vaikuttaa yleisesti ottaen olevan hyvä, mutta tulokset pitää vahvistaa allergiaspesifein työkaluin, mitkä ovat nyt valmiita käytettäväksi.

Background: The incidence of severe allergic reactions, particularly anaphylaxis, has been reported to be increasing, but most of the studies are either old or are not based on whole population analyses. Food allergy is the most important cause of anaphylaxis, with peanuts and tree nuts being among the most common triggers. The management of food allergy has changed during the past decade. Allergenic foods are introduced to infants earlier, the paradigm is shifting from avoidance to tolerance and oral immunotherapy is now recommended in guidelines. Nevertheless, a food allergy may have a detrimental effect on a person’s health, regardless of its severity and even when the causative allergen is avoided.

Objectives: This study aimed to depict the latest trends regarding severe allergic reactions among the Finnish adult population and separately in Finnish and Swedish child populations, and a further aim was to identify the incidence numbers of anaphylaxis. A second objective was to assess the health-related quality of life (HRQL) of children with suspected severe peanut and/or tree nut allergy and compare it to the HRQL of reference population. With the same population, the goal was also to validate the Food Allergy Quality of Life Questionnaire (FAQLQ) in the Finnish language.

Methods: The first study consisted of Finnish adults who were hospitalized due to severe allergic reaction or had a healthcare visit due to anaphylaxis between 1999 and 2020. The second study had a similar approach but was conducted with Finnish and Swedish children, with observation taking place in 2012–2020. Data was acquired from Finnish databases (studies I and II) and from a Swedish (study II) database. Studies related to HRQL (studies III and IV) were based on children referred to the Allergy Centre at Tampere University Hospital in Tampere, Finland, due to a suspected severe peanut and/or tree nut allergy. A generic HRQL instrument (15D, 16D or 17D) was used to compare the participants’ HRQL to that of the reference population. Eligible participants also completed the FAQLQ and the Food Allergy Independent Measure (FAIM), and these questionnaires were compared to validate the translation.

Results: In studies I and II with more than 120 million person-years of observation, it was found that hospitalization due to severe allergic reactions was increasing in Finnish adults and children by approximately 1% annually, with rates of hospitalization decreasing in Sweden by 9%. Anaphylaxis-related hospitalizations increased 3% annually in Finnish adults and children and decreased 5% in Swedish children. Anaphylaxis-related visits increased 6% annually in adults and 8%–10% in children. Children, Finnish or Swedish, were hospitalized three times more often than adults were due to anaphylaxis. Anaphylaxis particularly increased in Finnish children ages 0–4, with a 96% increase in hospitalization during 9 years of observation. In study III, the HRQL of children with a suspected severe peanut and/or tree nut allergy was similar to that of the age-adjusted reference population. However, their parents had greater distress than the general Finnish adult population. In study IV, Finnish FAQLQ child and teen forms were validated, with the first having moderate construct validity and the second strong construct validity. No discriminant validity was observed in either cohort, and they had excellent internal consistency.

Conclusion: Rates of severe allergic reactions leading to hospitalization were increasing between Finnish adults and children while decreasing amongst Swedish children. Visits related to anaphylaxis have been increasing in all populations. Rates of anaphylaxis were especially increasing in Finnish children ages 0–4. Peanut- and/or tree nut-allergic children have overall good HRQL, but the results should be further verified with now-validated food allergy-specific tools which are ready to use.