Sosiodemografisten tekijöiden yhteys käsitykseen sukupuolten tasa-arvoisesta soveltuvuudesta johtotehtäviin

Abstract

Suomessa työnantajalla on lain määrittämä velvollisuus edistää tavoitteellisesti työelämän tasa-arvoa. Tästä huolimatta naisten osuus johtotehtävissä toimivista henkilöistä oli Suomessa vuonna 2022 vain noin kolmasosa ja naiset ja miehet sijoittuvat johtajiksi voimakkaasti eri sektoreille. Naiset sijoittuvat yleisemmin terveydenhuollon, lasten-, vanhusten- ja sosiaalihuollon johtajiksi sekä henkilöstöjohtajiksi, kun taas miesjohtajia on määrällisesti enemmän kaikilla muilla aloilla. Ilmiön taustalta voidaan tunnistaa erilaisia sukupuolirooleihin ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyviä stereotypioita.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella sitä, onko henkilön iällä, sukupuolella tai puoluekannatuksella yhtyettä siihen, kuinka tasa-arvoinen käsitys hänellä on sukupuolten soveltumisesta johtotehtäviin. Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2022 International Social Survey (ISSP) -väestökyselyn vastauksia. Kyselyn vastaajajoukko koostui 15–74-vuotiaista suomalaisista, joiden tiedot poimittiin väestötietokannasta systemaattisella satunnaisotannalla. Lopullinen aineisto koostui 1250 vastaajasta. Tutkielman muuttujia tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin avulla.

Tässä tutkielmassa sekä sukupuolella että puoluekannatuksella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys siihen, kuinka tasa-arvoisia vastaajien käsitykset sukupuolten soveltuvuudesta johtotehtäviin olivat. Miespuoliset vastaajat ilmaisivat naisia enemmän epätasa-arvoisia käsityksiä naisten ja miesten tasa-arvoiseen johtotehtäviin sijoittumiseen liittyen. Puoluekannatusta tarkasteltaessa Perussuomalaisia (PS) ja Suomen Keskustaa (Kesk.) äänestäneillä oli eniten ja Vihreää liittoa (Vihr.) äänestäneillä vähiten epätasa-arvoisia käsityksiä sukupuolten soveltumisesta johtotehtäviin. Vastaajien käsityksiä sukupuolten soveltumisesta johtotehtäviin tarkasteltiin vielä elaboroimalla. Tulokset osoittivat, että perussuomalaisia äänestäneistä miehistä jopa yli neljäsosa ilmaisi epätasa-arvoisia käsityksiä sukupuolten soveltuvuudesta johtotehtäviin.

Tutkielman tulokset noudattavat viime aikoina politiikassa nähtyä trendiä. Puoluekannatus on Suomessa eriytynyt sukupuolten mukaan jo 2010-luvulta lähtien. Naispuoliset äänestäjät kannattavat useammin vasemmistoa ja vihreitä, kun taas miehet äänestävät enemmän oikeistoa. Viime aikoina vahvasti oikeistolaiseksi identifioituvien määrä on noussut ja maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja erityishuomion kiinnittämistä naisten ja seksuaalivähemmistöjen asemaan vastustavat liikkeet ovat vahvistuneet. Erityisesti perussuomalaiset on vahvasti oikeistolainen, miespuolisten äänestäjien puolue, mikä osaltaan selittää tutkielman tuloksia.