Maker-tyylinen työpajatoiminta avaruusgeometrian oppimisen tukena
Tastula, Aleksi (2025)
2025
Teknis-luonnontieteellinen DI-ohjelma - Master's Programme in Science and Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505044700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505044700
Tiivistelmä
Digitaalinen valmistaminen ja maker-kulttuuri ovat yleistyneet viime vuosina, sillä yhä useammalla on pääsy digitaalisen valmistamisen menetelmiin esimerkiksi kirjastojen tai makerspacejen kautta. Myös koulut ja yliopistot ovat hankkineet digitaalisen valmistamisen laitteistoa. Ilmiön yleistyneisyydestä huolimatta itse tekemisen innoittamaa opetusta eli maker-pedagogiikkaa hyödynnetään koulumaailmassa yhä vähän.
Maker-pedagogiikassa tuodaan maker-kulttuurin periaatteet osaksi opetusta. Näihin periaatteisiin kuuluvat esimerkiksi suunnitteluajattelu ja -prosessit, ongelmanratkaisu sekä olemassa olevien laitteiden käyttäminen uusiin tarkoituksiin. Painopisteet maker-pedagogiikassa ovat ongelmanratkaisu, tekemiseen liittyvä prosessi ja virheistä oppiminen.
Tässä opinnäytetyössä sovellettiin maker-pedagogiikan periaatteita matematiikan opetukseen, minkä pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin yläkouluikäisille suunnattu kolmiosainen työpajakokonaisuus. Työpajassa hyödynnetyt digitaalisen valmistamisen työkalut olivat laserleikkuri ja 3D-tulostin. Opinnäytetyössä esitellään työpajoihin liittyvien Platonin kappaleiden ja muiden tahkosymmetristen monitahokkaiden ominaisuudet.
Tutkimusmenetelmä oli kehittämistutkimus, jossa suunnitellusta työpajakokonaisuudesta toteutettiin ensimmäinen iteraatio. Työpajakokonaisuuden tavoitteena oli edistää oppilaiden avaruusgeometrista hahmottamiskykyä. Tutkimusaineisto muodostui oppilaiden täyttämistä kyselyistä sekä numeerisista testituloksista.
Tutkimustulosten perusteella maker-pedagogiikkaan liittyvä ongelmanratkaisu ja konkreettinen käsillä tekeminen voivat edistää oppilaiden avaruusgeometrista hahmottamista. Myös oppilaat kokivat työpajatoiminnan mielekkääksi ja kertoivat, että kappaleiden kokoaminen helpotti avaruusgeometristen kappaleiden hahmottamista. Tutkimus valotti myös maker-pedagogiikan soveltamiseen mahdollisesti liittyviä haasteita, joita olivat esimerkiksi ajankäyttö ja työpajan käytännön järjestelyt.
Maker-pedagogiikassa tuodaan maker-kulttuurin periaatteet osaksi opetusta. Näihin periaatteisiin kuuluvat esimerkiksi suunnitteluajattelu ja -prosessit, ongelmanratkaisu sekä olemassa olevien laitteiden käyttäminen uusiin tarkoituksiin. Painopisteet maker-pedagogiikassa ovat ongelmanratkaisu, tekemiseen liittyvä prosessi ja virheistä oppiminen.
Tässä opinnäytetyössä sovellettiin maker-pedagogiikan periaatteita matematiikan opetukseen, minkä pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin yläkouluikäisille suunnattu kolmiosainen työpajakokonaisuus. Työpajassa hyödynnetyt digitaalisen valmistamisen työkalut olivat laserleikkuri ja 3D-tulostin. Opinnäytetyössä esitellään työpajoihin liittyvien Platonin kappaleiden ja muiden tahkosymmetristen monitahokkaiden ominaisuudet.
Tutkimusmenetelmä oli kehittämistutkimus, jossa suunnitellusta työpajakokonaisuudesta toteutettiin ensimmäinen iteraatio. Työpajakokonaisuuden tavoitteena oli edistää oppilaiden avaruusgeometrista hahmottamiskykyä. Tutkimusaineisto muodostui oppilaiden täyttämistä kyselyistä sekä numeerisista testituloksista.
Tutkimustulosten perusteella maker-pedagogiikkaan liittyvä ongelmanratkaisu ja konkreettinen käsillä tekeminen voivat edistää oppilaiden avaruusgeometrista hahmottamista. Myös oppilaat kokivat työpajatoiminnan mielekkääksi ja kertoivat, että kappaleiden kokoaminen helpotti avaruusgeometristen kappaleiden hahmottamista. Tutkimus valotti myös maker-pedagogiikan soveltamiseen mahdollisesti liittyviä haasteita, joita olivat esimerkiksi ajankäyttö ja työpajan käytännön järjestelyt.