Viherrakentaminen lämpösaarekeilmiön lievittämisessä

Abstract

Kaupunkien keskustoissa on lämpimämpää kuin ympäröivällä maaseudulla. Tätä tilannetta kutsutaan lämpösaarekeilmiöksi. Kyseessä on globaali ilmiö, joka osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja siitä johtuvaan ilmaston lämpenemiseen, minkä vuoksi siihen puuttuminen on tärkeää. Kaupungistumisen seurauksena 60 % ihmisistä asuu kaupungeissa vuoteen 2030 mennessä ja altistuu nousseille lämpötiloille. Viherrakentaminen on yksi keinoista lievittää lämpösaarekeilmiötä. Työn tavoitteena on selvittää, mistä lämpösaarekeilmiö johtuu, mitä seurauksia sillä on, kuinka viherrakentaminen vaikuttaa lämpösaarekeilmiöön ja millainen viherrakentaminen on merkittävintä lämpösaarekeilmiön lievittämisessä. Työssä keskitytään kolmeen viherrakentamisen muotoon: kasvikattoihin, puistoihin ja puihin sekä sadepuutarhoihin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn tarkoituksena on koota kattavasti yhteen eri puolilla maailmaa tehtyjen tutkimusten tuloksia viherrakentamisen muotojen vertailun sekä valitsemisen helpottamiseksi. Työn tuloksena lämpösaarekeilmiön havaittiin johtuvan urbaanien materiaalien ominaisuuksista, kaupunkigeometriasta, ihmisen toiminnan tuottamasta lämmöstä ja päästöistä sekä kasvillisuuden vähentymisestä. Lisäksi sen suuruuteen vaikuttavat kaupungissa vallitseva ilmasto, säätila sekä maantieteellinen sijainti. Lämpösaarekeilmiöllä on vaikutusta ihmisten terveyteen, energiankulutuksen ja päästöjen lisääntymiseen sekä vesistöjen lämpenemiseen. Viherrakentamisen avulla puolestaan pintojen lämpötilaa voitaisiin laskea jopa 30 °C, ilman lämpötilaa 8,3 °C ja säästää energiaa 61,5 %. Kasvillisuuden viilentävä vaikutus perustuu muun muassa kokonaishaihduntaan, korkeaan albedoon, varjoihin, hulevesien pidätykseen ja hiukkasten sidontaan. Lämpösaarekeilmiö on merkittävä riski ihmisille ja ympäristölle ja viherrakentaminen on hyvä keino lievittää sitä. Yksittäisistä viherrakentamisen muodoista puistoilla ja puustolla on suurin vaikutus lämpösaarekeilmiöön. Kasvikatot kuitenkin soveltuvat parhaiten kaupunkeihin, joissa tilaa on hyvin rajallisesti. Sadepuutarhat puolestaan hyödyttävät etenkin pohjavesialueelle rakennettuja kaupunkeja. Lämpösaarekeilmiön voimakkuus ja viherrakentamisen vaikutus vaihtelevat hyvin tapauskohtaisesti, minkä vuoksi on mahdotonta sanoa jonkin tietyn viherrakentamisen muodon olevan aina paras ratkaisu. Tarvetta viherrakentamiselle kaupungeissa tulisi kartoittaa ja viherrakentaminen tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa.