”Vad händer här, girl?”: Undersökning av kodväxling i tv-programmet Drag Race Sverige

Abstract

I denna pro gradu -avhandling undersöker jag hur nio dragqueens använder kodväxling i sitt tal i tv-programmet Drag Race Sverige. Syftet med undersökningen är att kartlägga och beskriva deltagarnas kodväxling i tv-programmet Drag Race Sverige och identifiera kodväxlingens funktioner. Materialet består av transkriptioner av åtta avsnitt av tv-programmet Drag Race Sverige. Jag har avgränsat materialet så att analysen fokuserar endast på deltagarnas, det vill säga nio dragqueens tal. Endast yttranden där kodväxling förekommer behandlas i analysen. Kodväxling förekommer sammanlagt i 629 yttranden. Jag använder teoridriven innehållsanalys som analysmetod. Kontaktlingvistik utgör den teoretiska referensramen i denna undersökning. Jag använder Poplacks (1980) begrepp för syntaktiska typer av kodväxling, intrasententiell kodväxling, intersententiell kodväxling och tag-kodväxling. Vid analysen av kodväxlingens funktioner tillämpar jag Grosjeans (1982:152) modell för funktioner. Resultaten visar att deltagarna kodväxlar sammanlagt 1991 ord, vilket utgör 6,1 % av alla ord i materialet. Olika språk som används vid kodväxling är engelska, spanska, portugisiska, tyska och japanska. Engelska är det tydligt dominerande språket med andelen av 98,6 % av all kodväxling. Intrasententiell kodväxling förekommer mest av de tre syntaktiska typer av kodväxling, det vill säga i 313 yttranden. Största delen av intrasententiell kodväxling har integrerats i svenskan på olika sätt. Intersententiell kodväxling förekommer i 239 yttranden. Av dessa yttranden är 98 helt på något annat språk än svenskan. Kodväxling sker på meningsgränsen i 80 yttranden och på satsgränsen i 61 yttranden. Tag-kodväxling förekommer minst i materialet, nämligen i 126 yttranden. 48 tag-kodväxlingar består av ett ord, 46 av tre eller flera och 32 består av två ord. Kodväxling används för tio olika funktioner i materialet. Deltagarna använder kodväxling mest för att uppfylla ett lingvistiskt behov (40 %), uttrycka känslor (15 %) eller modifiera meddelandet (11 %). Kodväxling används även för att uppmuntra sig själv eller andra, specificera talarens engagemang, markera och framhäva gruppidentitet, förändra talarens roll, lätta upp stämningen, fortsätta på det språk som har precis använts och citera någon. Utifrån resultaten kan man tolka att deltagarna har höga kunskaper i både svenskan och de språken som dem använder vid kodväxling. Deltagarna kombinerar svenskan med andra språk naturligt och använder kodväxling skickligt och dynamiskt i samtalen. Användning av kodväxling är stabilt och systematiskt under hela säsongen av Drag Race Sverige, vilket tyder på att flerspråkigheten verkar vara en etablerad och integrerad del av deltagarnas språkliga och kommunikativa repertoar.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin yhdeksän drag queenin tapaa käyttää koodinvaihtoa puheessaan Drag Race Sverige -tv-ohjelmassa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja kuvailla osallistujien koodinvaihtoa Drag Race Sverige -tv-ohjelmassa sekä tunnistaa koodinvaihdon käyttötarkoituksia. Tutkimuksen aineisto koostuu Drag Race Sverige -tv-ohjelman kahdeksasta jaksosta laadituista litteraateista. Olen rajannut aineiston niin, että keskityn analyysissa ainoastaan osallistujien, eli yhdeksän drag queenin puheeseen. Analysoin ainoastaan niitä puheenvuoroja, joissa koodinvaihtoa esiintyy. Koodinvaihtoa esiintyy yhteensä 629 puheenvuorossa. Tutkimusmenetelmänä käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Kontaktilingvistiikka muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Käytän tutkimuksessa Poplackin (1980) käsitteistöä koodinvaihdon syntaktisille muodoille: intrasententiaalinen, intersententiaalinen ja tag-koodinvaihto. Koodinvaihdon käyttötarkoitusten analyysissä olen soveltanut Grosjeanin (1982) mallin mukaisia koodinvaihdon käyttötarkoituksia. Tulosten mukaan osallistujat käyttävät koodinvaihtoa puheessaan yhteensä 1991 sanassa, mikä tarkoittaa 6,1 % osuutta koko aineiston sanamäärästä. Ruotsi on kommunikaation pääkieli koko aineistossa. Kielet, joita osallistujat käyttävät koodinvaihtoon ovat englanti, espanja, portugali, saksa ja japani. Englantia käytetään huomattavasti eniten, sillä sen osuus koodinvaihdosta on 98,6 %. Kolmesta koodinvaihdon syntaktisesta muodosta intrasententiaalista koodinvaihtoa esiintyy aineistossa eniten, yhteensä 313 puheenvuorossa. Suurin osa intrasententiaalisesta koodinvaihdosta on integroitu ruotsin kieleen eri tavoilla. Intersententiaalista koodinvaihtoa esiintyy 239 puheenvuorossa. Näistä puheenvuoroista 98 on kokonaan ei-ruotsinkielisiä. Koodinvaihto tapahtuu virkkeen rajalla 80 puheenvuorossa ja lauseen rajalla 61 puheenvuorossa. Tag-koodinvaihtoa esiintyy aineistossa vähiten, yhteensä 126 puheenvuorossa. 48 näistä koostuu yhdestä sanasta, 46 koostuu kolmesta tai useammasta sanasta ja 32 koostuu kahdesta sanasta. Aineistossa esiintyy yhteensä kymmentä eri koodinvaihdon käyttötarkoitusta. Osallistujat käyttävät koodinvaihtoa eniten kielellisiin tarpeisiin (40 %), tunteiden ilmaisemiseen (15 %) ja viestin muokkaamiseen (11 %). Näiden lisäksi koodinvaihtoa käytetään myös kannustamiseen, puhujan osallistumisen ilmaisemiseen, ryhmäidentiteetin ilmaisemiseen ja vahvistamiseen, puhujan roolin muuttamiseen, tunnelman rentouttamiseen, kielelliseen sopeuttamiseen sekä siteeraamiseen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että osallistujien kielelliset taidot ovat hyvät sekä ruotsissa että niissä kielissä, joita he käyttävät koodinvaihdon yhteydessä. Osallistujat yhdistelevät ruotsia ja muita kieliä luonnollisesti ja käyttävät koodinvaihtoa keskusteluissa taitavasti ja dynaamisesti. Koodinvaihtoa esiintyy systemaattisesti ja tasaisesti koko kauden ajan, mikä todistaa monikielisyyden olevan olennainen ja vakiintunut osa osallistujien kielellistä ja viestinnällistä tapaa.