Kurinpitokeinoilla ja tunnetaidoilla kohti työrauhaa : Keinoja alakoulun arkeen
Hella, Aada; Pyörälä, Katariina (2025)
Hella, Aada
Pyörälä, Katariina
2025
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505034670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505034670
Tiivistelmä
Häiriökäyttäytyminen ja työrauhan ylläpito ovat keskeisiä teemoja kouluarjessa, joissa kurinpitokeinojen ja tunnetaitojen yhteensovittaminen on tärkeässä asemassa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luokanopettajat häiriökäyttäytymisen ilmennettyä hyödyntävät kurinpitokeinoja ja tunnetaitoja luokassa sekä millainen merkitys näillä on oppilaiden häiriökäyttäytymiseen ja luokan työrauhaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä näistä keinoista ja toimista luovat työrauhaa ja vähentävät oppilaiden häiriökäyttäytymistä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen Forms-lomakkeilla, joissa kasvatustieteiden maisterivaiheen opiskelijat vastasivat joko kurinpitokeinojen tai tunnetaitojen hyödyntämisestä häiriköivässä luokassa. Aineisto kerättiin nimettömästi ja tutkimukseen osallistui 14 henkilöä, joista seitsemän vastasi kurinpitokeinoja koskevaan kehyskertomukseen ja toiset seitsemän puolestaan tunnetaitoja käsittelevään. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla niin kurinpitokeinoista kuin tunnetaidoista muodostettiin omat kolme pääkategoriaansa.
Tutkimustuloksista ilmeni, kuinka viralliset kurinpitokeinot eivät saa aikaan haluttua muutosta. Virallisista kurinpitokeinoista kertomuksissa mainittiin vain jälki-istunto, kasvatuskeskustelu ja oppilaan määrääminen poistumaan. Muun koulun henkilökunnan tuki ja huoltajiin yhteyden ottaminen nähtiin kuitenkin työrauhaa parantavina tekijöinä. Tunnetaitojen käyttäminen puolestaan nähtiin aina vaikuttavan positiivisesti häiriökäyttäytymisen vähenemiseen ja työrauhan paranemiseen. Tunnetaitoja hyödynnettiin esimerkiksi pedagogisilla ja dialogisilla menetelmillä sekä opettajan mallilla. Nämä saivat aikaan muun muassa häiriökäyttäytymisen vähenemistä, empatian lisääntymistä ja avoimempaa kommunikaatiota.
Tutkimuksen aineisto kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen Forms-lomakkeilla, joissa kasvatustieteiden maisterivaiheen opiskelijat vastasivat joko kurinpitokeinojen tai tunnetaitojen hyödyntämisestä häiriköivässä luokassa. Aineisto kerättiin nimettömästi ja tutkimukseen osallistui 14 henkilöä, joista seitsemän vastasi kurinpitokeinoja koskevaan kehyskertomukseen ja toiset seitsemän puolestaan tunnetaitoja käsittelevään. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla niin kurinpitokeinoista kuin tunnetaidoista muodostettiin omat kolme pääkategoriaansa.
Tutkimustuloksista ilmeni, kuinka viralliset kurinpitokeinot eivät saa aikaan haluttua muutosta. Virallisista kurinpitokeinoista kertomuksissa mainittiin vain jälki-istunto, kasvatuskeskustelu ja oppilaan määrääminen poistumaan. Muun koulun henkilökunnan tuki ja huoltajiin yhteyden ottaminen nähtiin kuitenkin työrauhaa parantavina tekijöinä. Tunnetaitojen käyttäminen puolestaan nähtiin aina vaikuttavan positiivisesti häiriökäyttäytymisen vähenemiseen ja työrauhan paranemiseen. Tunnetaitoja hyödynnettiin esimerkiksi pedagogisilla ja dialogisilla menetelmillä sekä opettajan mallilla. Nämä saivat aikaan muun muassa häiriökäyttäytymisen vähenemistä, empatian lisääntymistä ja avoimempaa kommunikaatiota.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]