6–8-vuotiaiden lasten /r/-äänteen tuottamisen edistyminen kotiharjoittelun avulla: Interventiotutkimus

Abstract

Äännevirheet ovat yksi yleisimmistä puheterapeutin vastaanotolle ohjautumisen perusteista lapsilla, mutta kuntoutus jää yhä useammin vanhempien vastuulle niukkojen puheterapiaresurssien vuoksi. Teknologian kehittymisen ansiosta saataville on tullut erilaisia mobiilisovelluksia ja automaattista puheentunnistusta hyödyntäviä kuntoutusmenetelmiä, joiden toivotaan tuovan apua ja vaihtelua puheterapiakuntoutukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko /r/-äänteen harjoitteleminen mobiilipelin avulla yhtä tehokasta kuin kliinisessä työssä yleisesti käytössä olevilla monisteharjoitteilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten kotiharjoittelu vaikutti /r/-äänteen tuottamiseen tai sen pohjataitoihin, oliko ryhmien välillä eroa ja, miten kotiharjoittelu vaikutti suujumppaliikkeiden hallintaan. Tutkimuksessa oli mukana 28 6–8-vuotiasta lasta, joiden /r/-äänne ei ollut suomen kielen mukainen. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään sukupuolen, iän ja esitietoina saadun /r/-äänteen kuvauksen pohjalta. Mobiilipeliryhmä (n = 14) harjoitteli /r/-äännettä mobiilipelin avulla ja monisteharjoitteluryhmä (n = 14) harjoitteli perinteisillä monisteharjoitteilla. Mobiilipeliryhmän tutkittavat käyttivät kotiharjoitteluun interaktiivista puheanalyysiä hyödyntävän Pop2Talk Nordic -mobiilipelin /r/-äänteen harjoitteluun tarkoitettua demoversiota. Alku- ja loppumittauksen välillä toteutettiin neljän viikon mittainen kotiharjoitteluinterventio. Ennen interventiota tutkittaville annettiin äänneohjausta. Tutkimus toteutettiin osana kansainvälistä TEFLON (Technology-enhanced foreign and second-language learning of Nordic languages) - hanketta keväällä 2023.

Tutkimuksessa /r/-äänteen pohjataitoja tarkasteltiin portaittain /d/-äänteessä edistymisen ja yksittäisen /r/- täryn oppimisen kautta. Tuloksia analysoitiin tilastollisin menetelmin. Ryhmän sisäistä muutosta tarkasteltiin Wilcoxon Signed Rank-testillä, suujumppaliikkeissä edistymistä tarkasteltiin McNemar-testillä ja ryhmien välistä muutosta tarkasteltiin Mann-Whitney U-testillä. Neljän viikon intervention aikana neljä tutkittavaa kummastakin tutkimusryhmästä edistyi /r/-äänteen pohjataidoissa tarkastelussa olleella asteikolla. Kumpikaan tutkimusryhmä ei edistynyt taidoissa neljän viikon harjoittelujakson aikana tilastollisesti merkitsevästi eikä ryhmien välillä havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa taitojen edistymisessä. Suujumppaliikkeiden hallinnassa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää edistymistä ryhmien sisällä eikä ryhmien välillä. Tuloksia selittäviä tekijöitä voivat olla pieni aineistokoko, intervention lyhyt harjoitteluaika, harjoittelussa saatujen toistojen vähäisyys, motivaation puute, vanhemman puutteelliset ohjaustaidot tai tutkittavien keskenään erilaiset pohjataidot. Tutkimuksen tulosten perusteella mobiilipeliharjoittelu voi olla yhtä tehokas harjoittelukeino kuin monisteharjoittelu. Mobiilipelien haasteena on niiden harjoitteiden suppeus ja joustamattomuus yksilöllisten tarpeiden mukaan. Jatkossa olisi hyvä tutkia, millaisissa tilanteissa mobiilipeliharjoittelua voitaisiin hyödyntää parhaiten.