Työntekijäkokemus kasvuyrityksen työnantajakuvan kehittämisessä

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkitaan suomalaisen valmistavan teollisuuden alalla toimivan kasvuyrityksen työntekijäkokemusta. Tutkimuksen tarkoituksena on hankkia ymmär- rystä työntekijäkokemuksesta laadullisin menetelmin työnantajan arvolupauksen määrittämistä varten ja edelleen työnantajakuvan kehitystyön tueksi. Tutkimukseen osallistui yhteensä 13 kohdeyrityksen työntekijää, jotka haastateltiin puolistruktu- roidulla haastattelumenetelmällä kesällä 2019. Aineiston analyysimenetelmänä käy- tettiin laadullista sisällönanalyysiä. Työn viitekehyksessä keskiöissä on Deci & Ry- anin itsemääräämisteoria sekä Fredrick Herzbergin kaksifaktoriteoria. Työntekijäkokemus oli aineistossa osiltaan hyvin yhtenäinen ja toisaalta tiettyjen osa- alueiden osalta ristiriitainen. Työntekijäkokemus jaettiin aineiston analyysissä kol- meen pääluokkaan, jotka ovat: vahvuudet, kehityskohteet ja ristiriidat. Kaikkien vah- vimmin yrityksen työntekijäkokemusta kuvaa kolme vahvuutta, jotka ovat henkilösuh- teet, työn sisältö ja työolosuhteet. Kehityskohteiksi nimettiin palkitseminen, tiedon- kulku sekä epävarmuus ja ristiriidoiksi hyvin- ja pahoinvointi sekä vapaa-ajan tasa- paino. Kaiken kaikkiaan työntekijäkokemusta kuvaa tämän tutkimuksen mukaan se, että kohdeyrityksessä ”yhdessä tekemisen meininki on vahva” ja toisaalta työtehtä- vien sisällön suhteen ”taivas on auki”, kuten työntekijät itse tutkimuksessa kuvailevat. Tulokset osoittavat, että yrityksen työntekijäkokemus tuki vahvasti itsemääräämisteo- rian mukaisia psykologisia perustarpeita: yhteenkuuluvuutta, kykenevyyttä ja autono- miaa. Työntekijät kokivat työssään etenkin vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja heidän työnsä mahdollisti autonomian tunteen läsnäoloa. Kykenevyyden perustar- peen osalta tulokset olivat osin ristiriitaisia, sillä kykenevyyden perustarpeen täytty- mistä heikensivät vahvat työn vaativuustekijät, jotka näkyivät työntekijäkokemuk- sessa ristiriitaisina. Pääpiirteittäin työntekijäkokemus painottui Herzbergin mallin mo- tivaatiotekijöihin, hygieniatekijät olivat osaltaan riittävällä tasolla, mutta jotkin hygie- niatekijöistä vaativat tarkastelua jatkossa, jotta ne eivät ala vaikuttaa työhyvinvointia heikentävästi. Tutkimus tarjoaa tietoa kohdeorganisaatiolle työntekijäkokemuksen ja työnantajaku- van kehittämiseksi ja antaa tapausesimerkin kautta lisätietoa siitä, miten psykologis- ten perustarpeiden täyttymistä ja motivaatiotekijöitä voidaan käyttää hyväksi työ- ja organisaatiotutkimuksessa ja työntekijäkokemuksen kehittämisessä. Avainsanat: työntekijäkokemus, psykologiset perustarpeet, työnantajakuva, moti- vaatio