"Meine Wurzeln sind in Finnland, aber mein Zuhause ist hier in Deutschland": Unterschiede in der Akkulturation von in Deutschland lebenden Finninnen in den Jahren 1983 und 2024
Joutsenvirta, Saana (2025)
2025
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505024576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505024576
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan Saksassa asuvien suomalaisten kotoutumista Saksaan ja siinä vuosien 1983 ja 2024 välillä tapahtuneita muutoksia. Kotoutumisella eli akkulturaatiolla viitataan prosessiin, jossa maahanmuuttajat sopeutuvat uuteen kotimaahansa ja sen kulttuuriseen ympäristöön. Kotoutumiseen vaikuttavat useat eri tekijät ja sitä voidaan tarkastella erilaisten mallien kautta.
Outi Tuomi-Nikula tarkasteli vuonna 1989 ilmestyneessä tutkimuksessaan "Saksansuomalaiset. Tutkimus syntyperäisten suomalaisten akkulturaatiosta Saksan Liittotasavallassa ja LänsiBerliinissä", jonka materiaali oli kerätty vuonna 1983, Saksassa asuvien suomalaisten kotoutumista monipuolisesti eri kotoutumisteemojen kautta. Tässä pro gradu -tutkielmassa valittiin tarkasteluun muutama Tuomi-Nikulan tutkimista teemoista ja verrattiin tuloksia Tuomi-Nikulan tuloksiin, minkä kautta saatiin tietoa kotoutumisessa noin 40 vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Valitut teemat olivat muuton syyt, kontaktit Suomessa asuviin ystäviin ja sukulaisiin, kontaktit muihin Saksassa asuviin suomalaisiin sekä saksansuomalaisten kansalaisuus. Näiden teemojen pohjalta tehtiin lopuksi vielä yhteenveto saksansuomalaisten kotoutumisesta kokonaisuutena.
Tuomi-Nikula keräsi tutkimuksensa aineiston kyselylomakkeilla ja syvähaastatteluilla. Hänen tutkimukseensa osallistui lähes 700 Suomessa syntynyttä ja nykyään Saksassa asuvaa henkilöä. Tämän pro gradu –tutkielman aineistonkeruuseen käytettiin syvähaastatteluita. Haastatteluihin osallistui neljä Suomessa syntynyttä ja nykyään Saksassa asuvaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin Zoomissa.
Tutkimuksen perusteella muutoksia on tapahtunut erityisesti siinä, miten Saksassa asuvat suomalaiset pitävät yhteyttä Suomessa asuviin ystäviin ja sukulaisiin. Teknologian kehityksen myötä vuonna 2024 on mahdollista pitää yhteyttä esimerkiksi puheluiden ja viestien kautta, kun taas vuonna 1983 matkat Saksan ja Suomen välillä olivat ainoa yhteydenpitokeino. Lisäksi syyt kansalaisuuden vaihtamiseen ovat muuttuneet. Sen sijaan muuton syyt ovat pysyneet melko samanlaisina: puoliso, työ ja opiskelu ovat molempina tarkasteltuina vuosina keskeisiä syitä muutolle Saksaan. Lisäksi voidaan todeta, että Saksassa asuvat suomalaiset ovat molempina tarkasteluvuosina kotoutuneet hyvin eivätkä suunnittele palaavansa Suomeen.
Outi Tuomi-Nikula tarkasteli vuonna 1989 ilmestyneessä tutkimuksessaan "Saksansuomalaiset. Tutkimus syntyperäisten suomalaisten akkulturaatiosta Saksan Liittotasavallassa ja LänsiBerliinissä", jonka materiaali oli kerätty vuonna 1983, Saksassa asuvien suomalaisten kotoutumista monipuolisesti eri kotoutumisteemojen kautta. Tässä pro gradu -tutkielmassa valittiin tarkasteluun muutama Tuomi-Nikulan tutkimista teemoista ja verrattiin tuloksia Tuomi-Nikulan tuloksiin, minkä kautta saatiin tietoa kotoutumisessa noin 40 vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Valitut teemat olivat muuton syyt, kontaktit Suomessa asuviin ystäviin ja sukulaisiin, kontaktit muihin Saksassa asuviin suomalaisiin sekä saksansuomalaisten kansalaisuus. Näiden teemojen pohjalta tehtiin lopuksi vielä yhteenveto saksansuomalaisten kotoutumisesta kokonaisuutena.
Tuomi-Nikula keräsi tutkimuksensa aineiston kyselylomakkeilla ja syvähaastatteluilla. Hänen tutkimukseensa osallistui lähes 700 Suomessa syntynyttä ja nykyään Saksassa asuvaa henkilöä. Tämän pro gradu –tutkielman aineistonkeruuseen käytettiin syvähaastatteluita. Haastatteluihin osallistui neljä Suomessa syntynyttä ja nykyään Saksassa asuvaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin Zoomissa.
Tutkimuksen perusteella muutoksia on tapahtunut erityisesti siinä, miten Saksassa asuvat suomalaiset pitävät yhteyttä Suomessa asuviin ystäviin ja sukulaisiin. Teknologian kehityksen myötä vuonna 2024 on mahdollista pitää yhteyttä esimerkiksi puheluiden ja viestien kautta, kun taas vuonna 1983 matkat Saksan ja Suomen välillä olivat ainoa yhteydenpitokeino. Lisäksi syyt kansalaisuuden vaihtamiseen ovat muuttuneet. Sen sijaan muuton syyt ovat pysyneet melko samanlaisina: puoliso, työ ja opiskelu ovat molempina tarkasteltuina vuosina keskeisiä syitä muutolle Saksaan. Lisäksi voidaan todeta, että Saksassa asuvat suomalaiset ovat molempina tarkasteluvuosina kotoutuneet hyvin eivätkä suunnittele palaavansa Suomeen.