Tekijänoikeus trendilähtöisten alustojen armoilla : Haastattelututkimus sosiaalisen median sisällöntuotannon oikeudellisista kysymyksistä

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee sosiaalisen median sisällöntuottajien tekijänoikeudellisia haasteita ja lainsäädännön soveltuvuutta digitaaliseen ympäristöön. Tutkimus kuvailee laadullisesti ja kriittisesti inspiroitumista sosiaalisen median remiksauskulttuurissa sekä sitä, miten lainsäädäntö ja digitaaliset alustat voisivat kehittyä vastaamaan paremmin luovan työn kohtaamiin haasteisiin. Tutkimusaihe on kirjoittajalle henkilökohtaisesti merkittävä, sillä tutkimuksen lähtökohtana on taideyrityksen perustamisen myötä syntynyt oma kokemus tekijänoikeussuojan riittämättömyydestä. Tämä henkilökohtainen näkökulma kytkeytyy laajempaan ilmiöön, jossa luovan työn tekijöiden oikeuksien valvonta on riippuvainen resursseista ja niiden saavutettavuudesta.

Tutkimus perustuu laadulliseen teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin, jossa aineistona on viisi teemahaastattelua sisällöntuottajien, suunnittelijoiden ja tekijänoikeusjuristin kanssa. Teoreettinen viitekehys hyödyntää pääasiallisesti Jenkinsin kulttuuriteoriaa, Goffmanin julkisivuteoriaa, Bourdieu’n sosiaalisen pääoman käsitettä, Nikusen, Duffyn ja Jarrettin affektiteoriaa sekä aiheesta toteutettuja ajankohtaisia tapaustutkimuksia. Tutkielman tulokset osoittavat, että nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö ei tunnista riittävästi digitaalisten alustojen erityispiirteitä, kuten trendien, algoritmien ja kulttuurin vaikutusta sisällön leviämiseen ja arvottamiseen. Haastateltavat kokivat epäselvät tekijänoikeusrajat ja oikeuksien valvomisen haasteellisina, erityisesti yksilötasolla.

Merkittävä havainto on, että tekijänoikeuskiistat eivät useinkaan ratkea oikeudellisin perustein, vaan niiden käsittelyä ohjaa ensisijaisesti markkinataloudellinen logiikka: vain niillä toimijoilla, joilla on taloudellisia resursseja, on mahdollisuus suojella oikeuksiaan tehokkaasti. Tämä herättää kysymyksen siitä, tulisiko tekijänoikeuksien suojaa kehittää siten, että pienet toimijat saisivat paremmat mahdollisuudet puolustaa omaa työtään ilman suuryritysten resursseja. Tuloksissa pohditaan myös erityisesti sitä, miten havaittua markkinavetoisuutta voisi säädellä esimerkiksi alustojen toimintalogiikan tasolla tai vaihtamalla eettisemmille alustoille, jotta tekijänoikeuksien valvonta ei olisi vain suurimpien toimijoiden etuoikeus, vaan tunnustaisi laajemmin luovan työn arvon digitaalisessa ympäristössä. Lopuksi tutkimus hahmottelee sekä teoreettisia että menetelmällisiä ehdotuksia tulevalle tutkimukselle.