Uusintavan työn teemat hallitusohjelmassa feministisen taloustieteen linssin läpi
Lilja, Tia (2025)
Lilja, Tia
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504304501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504304501
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten hallitusohjelmassa 2023 näkyy uusintava työ feministisen taloustieteen näkökulmasta ja millaisia päätöksiä uusintavaan työhön liittyen tehdään. Feministisen taloustieteen keskeinen käsite uusintava työ tarkoittaa elämää ylläpitävää työtä, kuten esimerkiksi palkatonta hoitotyötä tai lasten kasvatusta, mutta myös ammatillista hoito- ja kasvatustyötä. Tutkimuksessa korostuva hoitotyö on usein alipalkattua ja valtiot hyötyvät siitä taloudellisesti, koska kustannukset siirtyvät kotitalouksille. Feministinen taloustiede pyrkii yhdistämään tuottavan ja uusintavan talouden tarkastelun.
Aihe on ajankohtainen, kun hallituksen tavoitellessa kustannusten säästöjä tehostetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Aihe on myös tärkeä, koska uusintava työ on elintärkeää sekä yhteiskunnalle että monille yksilöille. Tutkimusaineistona oli Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma, joka on julkaistu vuonna 2023. Rajasin aineistoksi alaluvut, jotka koskivat sosiaali- ja terveysalaa sekä työelämää. Tutkimusmenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka avulla analysoin hallitusohjelmasta tutkittavaa ilmiötä koskevia teemoja.
Tulokset viittaavat siihen, että talouskuripolitiikka ohjaa hallituksen päätöksiä, mikä saattaa heikentää julkisten hoivapalvelujen resursseja ja siirtää uusintavaa työtä kotitalouksille. Tutkimuksen perusteella hallitusohjelmassa painotetaan kustannustehokkuutta ja yksityistämistä, mikä feministisen taloustieteen mukaan lisää taloudellista eriarvoisuutta ja vaikeuttaa tasa-arvon edistämistä. Julkisten palvelujen leikkaukset ja hoitajien työehtojen heikennykset voivat johtaa työvoimapulaan ja hoivan laadun heikkenemiseen. Päätöksissä vaikuttaa olevan strategista hiljaisuutta sukupuolivaikutusten osalta, mikä voi vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia hallitusohjelman päätösten vaikutuksia sekä palkattoman että palkallisen uusintavan työn näkökulmasta.
Aihe on ajankohtainen, kun hallituksen tavoitellessa kustannusten säästöjä tehostetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Aihe on myös tärkeä, koska uusintava työ on elintärkeää sekä yhteiskunnalle että monille yksilöille. Tutkimusaineistona oli Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma, joka on julkaistu vuonna 2023. Rajasin aineistoksi alaluvut, jotka koskivat sosiaali- ja terveysalaa sekä työelämää. Tutkimusmenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka avulla analysoin hallitusohjelmasta tutkittavaa ilmiötä koskevia teemoja.
Tulokset viittaavat siihen, että talouskuripolitiikka ohjaa hallituksen päätöksiä, mikä saattaa heikentää julkisten hoivapalvelujen resursseja ja siirtää uusintavaa työtä kotitalouksille. Tutkimuksen perusteella hallitusohjelmassa painotetaan kustannustehokkuutta ja yksityistämistä, mikä feministisen taloustieteen mukaan lisää taloudellista eriarvoisuutta ja vaikeuttaa tasa-arvon edistämistä. Julkisten palvelujen leikkaukset ja hoitajien työehtojen heikennykset voivat johtaa työvoimapulaan ja hoivan laadun heikkenemiseen. Päätöksissä vaikuttaa olevan strategista hiljaisuutta sukupuolivaikutusten osalta, mikä voi vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia hallitusohjelman päätösten vaikutuksia sekä palkattoman että palkallisen uusintavan työn näkökulmasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]