Sosiaalinen yksinäisyys alle kouluikäisten lasten vanhemmilla: Sukupuolen yhteys koettuun yksinäisyyteen
Setälä, Alina (2025)
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504304485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504304485
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko alle kouluikäisten lasten vanhempien sosiaalisen yksinäisyyden kokemuksissa eroja sukupuolten välillä. Sosiaalisella yksinäisyydellä tarkoitetaan kokemusta riittävän sosiaalisen verkoston puuttumisesta. Aineistona käytetään Yksinäisyysbarometria 2023, jonka perusjoukko on 15–84-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Aineistonkeruun toteutti Taloustutkimus Oy Suomen Punaisen Ristin toimeksiannosta. Kysely tehtiin puhelimitse ja siihen vastasi 1055 henkilöä.
Menetelmänä käytettiin järjestyssijoihin perustuvia tilastollisia merkitsevyystestejä Kruskal-Wallisia ja Mann-Whitney U:ta. Analyysin ensimmäisessä osassa hyödynnetään summamuuttujaa ja tarkastellaan yksinäisyyttä sukupuolen sekä kotitalouden lasten iän perusteella, mukaan lukien vastaajat, joiden kotitaloudessa ei ole lapsia. Analyysin toisessa osassa vertaillaan alle kouluikäisten lasten vanhempien kokemuksia yksinäisyydestä, ulkopuolisuuden tunteesta ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksesta vanhempien sukupuolen mukaan.
Tutkielma pohjaa teoriaan sosiaalisesta ja emotionaalisesta yksinäisyydestä. Tarkastelu rajattiin sosiaaliseen yksinäisyyteen. Yksinäisyyttä käsitellään myös normien, erityisesti sukupuoliroolien, kautta. Näin tutkielma liittyy keskusteluun vanhemmuuden ihanteista ja sukupuolittuneista käytännöistä.
Kruskal-Wallis-testin perusteella yksinäisyyden kokemuksessa ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sukupuoleen ja taloudessa asuvien lasten ikään. Tarkemmin alle kouluikäisten lasten vanhempiin rajattu tarkastelu antaa sen sijaan viitteitä siitä, että yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat sukupuolittuneita. Äidit kokevat yksinäisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemisen tunnetta useammin kuin isät. Ymmärretyksi tulemisen kokemuksen yleisyydellä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sukupuoleen.
Tulosten perusteella perheellistyminen ei itsessään suojaa yksinäisyyden kokemukselta alle kouluikäisten lasten isillä tai äideillä. Analyysin tulokset tukevat käsitystä siitä, että yhteys sukupuolen ja yksinäisyyden välillä on monimutkainen. Tilastollinen merkitsevyys vaihtelee eri kysymysten kohdalla ja yksinäisyys näyttäytyy näin monitahoisena ilmiönä.
Menetelmänä käytettiin järjestyssijoihin perustuvia tilastollisia merkitsevyystestejä Kruskal-Wallisia ja Mann-Whitney U:ta. Analyysin ensimmäisessä osassa hyödynnetään summamuuttujaa ja tarkastellaan yksinäisyyttä sukupuolen sekä kotitalouden lasten iän perusteella, mukaan lukien vastaajat, joiden kotitaloudessa ei ole lapsia. Analyysin toisessa osassa vertaillaan alle kouluikäisten lasten vanhempien kokemuksia yksinäisyydestä, ulkopuolisuuden tunteesta ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksesta vanhempien sukupuolen mukaan.
Tutkielma pohjaa teoriaan sosiaalisesta ja emotionaalisesta yksinäisyydestä. Tarkastelu rajattiin sosiaaliseen yksinäisyyteen. Yksinäisyyttä käsitellään myös normien, erityisesti sukupuoliroolien, kautta. Näin tutkielma liittyy keskusteluun vanhemmuuden ihanteista ja sukupuolittuneista käytännöistä.
Kruskal-Wallis-testin perusteella yksinäisyyden kokemuksessa ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sukupuoleen ja taloudessa asuvien lasten ikään. Tarkemmin alle kouluikäisten lasten vanhempiin rajattu tarkastelu antaa sen sijaan viitteitä siitä, että yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat sukupuolittuneita. Äidit kokevat yksinäisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemisen tunnetta useammin kuin isät. Ymmärretyksi tulemisen kokemuksen yleisyydellä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sukupuoleen.
Tulosten perusteella perheellistyminen ei itsessään suojaa yksinäisyyden kokemukselta alle kouluikäisten lasten isillä tai äideillä. Analyysin tulokset tukevat käsitystä siitä, että yhteys sukupuolen ja yksinäisyyden välillä on monimutkainen. Tilastollinen merkitsevyys vaihtelee eri kysymysten kohdalla ja yksinäisyys näyttäytyy näin monitahoisena ilmiönä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]