”Sinä et ole mikään virhepainos, vaan sinä olet ihan täydellinen ihminen” : Homoseksuaalisuuden tunnediskurssit ja affektiivisuus Suomi on queer -dokumenttisarjassa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen homoseksuaalisuuteen liitettyjä tunnediskursseja ja affektiivisuutta Suomi on queer -dokumenttisarjassa. Yle Kioskin joulukuussa 2023 julkaisema kuusiosainen dokumenttisarja kuvaa Suomen sateenkaarihistoriaa ja nykypäivän todellisuutta sateenkaari-ihmisten näkökulmasta. Tutkielmassani tarkastelen homoseksuaalisuutta identiteettikategorian sijaan kulttuurisena objektina. Aiemman tutkimuksen valossa homoseksuaalisuus näyttäytyy affektiivisesti latautuneena aiheena, johon on liitetty erilaisia vakiintuneita diskursseja. Homoseksuaalisuutta ei ole silti aiemmin tutkittu tunnediskurssianalyysin keinoin. Homoseksuaalisuuden tarkastelu tunnediskurssien näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, sillä tunteet vaikuttavat homoseksuaalisuuteen liitettyihin merkityksiin ja siten myös homoseksuaalisuuden yhteiskunnalliseen asemaan.

Teoreettinen viitekehykseni rakentuu Sara Ahmedin Tunteiden kulttuuripolitiikka -teoksessa esittämästä tunneteoriasta sekä aiemmasta homoseksuaalisuuteen sekä tunteisiin kytkeytyvästä diskurssi- ja mediatutkimuksesta. Viimeaikainen mediatutkimus osoittaa median tunteellistuneen, mikä korostaa mediaesitysten tunteellisuuden tarkastelun tärkeyttä. Sara Ahmediin nojaten ymmärrän tutkielmassani tunteet sosiaalisissa kanssakäymisissä muotoutuviksi affektiivisiksi prosesseiksi, jotka muovaavat yksilöiden ja yhteisöjen rajapintoja sekä osallistuvat diskursiiviseen merkityksentuotantoon.

Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia homoseksuaalisuuteen liitettyjä tunnediskursseja Suomi on queer -dokumenttisarjassa esiintyy ja miten ne rakentuvat? Mitä tunteet tekevät ja mitä niillä tehdään? Tutkielmani aineisto koostuu Suomi on queer -dokumenttisarjan kaikista kuudesta jaksosta, joista olen rajannut lähempään tarkasteluun homoseksuaalisuuteen liittyviä eksplisiittisiä tunneilmauksia sisältävät puheenvuorot. Analyysimenetelmäni perustuu Simon Koschutin kansainvälisten suhteiden tutkimuksen kentällä kehittämään tunnediskurssianalyysiin (emotion discoure analysis), jota sovellan tukeutumalla myös Ahmedin Tunteiden kulttuuripolitiikassa havainnollistamaan tunteellisten tekstien lähilukutapaan.

Analyysin tuloksena muodostin neljä aineistossa toistuvaa tunnediskurssia: inhon ja pelon tunnediskurssin, surun ja ahdistuksen tunnediskurssin, onnen ja ilon tunnediskurssin sekä toivon ja voimaantumisen tunnediskurssin. Muodostamani tunnediskurssit ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, ja dokumentin tunnepotentiaali rakentuu tunnediskurssien yhteisvaikutuksena. Dokumentissa tunteilla vahvistetaan sisäryhmän eli homoseksuaalien ylisukupolvista jatkuvuutta ja koheesiota sekä houkutellaan ulkoryhmää eli heteroseksuaaleja tuntemaan sympatiaa ja myötätuntoa homoseksuaaleja kohtaan. Tämä perustuu etenkin homovastaisuuden järjettömyyden ja kielteisten vaikutusten osoittamiseen sekä homoseksuaalisuuden esittämiseen onnen ja ilon lähteenä. Lisäksi tunteiden avulla katsojia kannustetaan toimijuuteen, aktivismiin ja autenttisuuteen. Muodostamani tunnediskurssit osoittavat sekä homoseksuaalisuuden vakiintuneiden diskurssien tahmeuden että uudenlaisten merkityskehysten luomisen mahdollisuuden. Tutkielmani antaa osviittaa tunnediskurssianalyysin käyttökelpoisuudesta ja hyödyllisyydestä myös queer- ja sukupuolentutkimuksen alalla.