Työnhaku työttömien silmin: Tutkimus työttömyyden syistä toimijuuden näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella epävarmaksi koetussa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden toimijuutta suhteessa työllistymiseen. Työnhakijoihin kohdistuu yhtäältä työllisyyspoliittisia velvoitteita esimerkiksi työttömyysturvan vastikkeellisuuden vuoksi, mutta myös työmarkkinoilla vallitsevia odotuksia. Lisäksi työttömyyteen ja työnhakuun liittyy epävarmuuden kokeminen, joka voi johtua muun muassa työmarkkinoilla tapahtuvista muutoksista, suhdannevaihteluista, yhteiskunnan huokoistumisesta tai toimeentuloon liittyvistä haasteista. Epävarmuuden kokeminen on yhteydessä toimeentuloon liittyviin haasteisiin, jolla on puolestaan negatiivisia vaikutuksia työttömän hyvinvointiin. Lisäksi työnhakuun ja työttömyyteen liittyy niin rakenteellisia, yksilöllisiä kuin elämäntilanteeseen sidoksissa olevia työllistymisen haasteita.

Työnhakijan toimijuutta tarkastellessa tulee ottaa huomioon niin yksilölliset, rakenteelliset kuin elämänkulkuun ja tilanteeseen sidonnaiset tekijät. Näin on mahdollista saavuttaa kattava käsitys työnhakijoiden toimijuuden muodostumisesta suhteessa työllistymiseen. Syvällistä toimijuusymmärrystä hyödyntämällä on siten mahdollista tarkastella sitä, kuinka toimijuus muotoutuu yksilön sisäisissä prosesseissa, mutta on yhtäältä yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan sekä elettyyn elämään ja vallitsevaan tilanteeseen. Tämän tutkielman tutkimuskysymys on seuraava: miten epävarmaksi koetussa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden toimijuus suhteessa työllistymiseen muodostuu?

Aineistona on käytetty syksyllä 2024 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa kerättyä haastatteluaineistoa, johon on haastateltu yhteensä kahtatoista työnhakijaa SAK:laisilta aloilta. Aineisto on rajattu haastatteluihin, joissa työnhakijat ovat kokeneet asemansa työnhakijana epävarmaksi. Näin ollen rajattuun aineistoon kuuluu yhteensä kahdeksan haastattelua. Rajattu aineisto on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Jyrki Jyrkämän (2008) muodostamaa toimijuuden modaliteettien teoriaa. Toimijuuden ulottuvuuksia ovat kykeneminen, osaaminen, haluaminen, täytyminen, voiminen ja tunteminen. Lisäksi viitekehyksen avulla on tarkasteltu toimijuuteen vaikuttavia rakenteellisia koordinaatteja, joita tämän tutkielman kontekstissa ovat työllisyyspoliittiset velvoitteet sekä työmarkkinoilla vallitsevat odotukset. Tutkimus osallistuu työttömyydestä käytävään keskusteluun monipuolistamalla kuvaa työttömyyden syistä toimijuusteoriaa hyödyntämällä.

Tulosten mukaan työnhakijoiden toimijuus muodostuu toimijuuden ulottuvuuksien myötä esiin tulleista tekijöistä. Yksilöllisistä tekijöistä työnhakijan toimijuutta vahvistavina tekijöinä näyttäytyivät ennen kaikkea yksilön työllistymismotivaatio sekä moraaliset käsitykset työnteosta. Voimisen ulottuvuuden tarkasteltu paljasti, että työnhakijalla käytössä olevat vaihtoehdot ja mahdollisuudet ovat ennen kaikkea tilannesidonnaisia. Merkittävimpänä tekijänä voimisen ulottuvuuden osalta näyttäytyi työmarkkinoilla vallitseva kohtaanto-ongelma, joka johtuu haettavana olevien työpaikkojen laadullisista tekijöistä. Kykenemisen ja osaamisen ulottuvuuksiin liittyvät tekijät määräytyivät työmarkkinoilla vallitsevien odotusten mukaan. Näin ollen työnhakijan omat arviot omasta osaamisesta ja kyvykkyydestä saattoivat olla ristiriidassa työmarkkinoilla vallitsevien odotusten kanssa. Rakenteellisista tekijöistä työmarkkinoilla vallitsevat odotukset näyttäytyivätkin toimijuuden suhteen rajoittavana tekijänä, kun taas työllisyyspoliittiset velvoitteet koettiin jopa neutraaleina. Merkittävä toimijuuden rajoittuminen oli yhteydessä epävarmuuden kokemiseen, sillä silloin työnhakija ei enää kokenut pystyvänsä itse vaikuttamaan omaan tilanteeseensa.