”Skolioosini kuitenkin ryhdistän”: Satiirin, kerronnan ja representaation keinot Tiisun kappaleessa ”Suomalaisen suurin riesa on sisu”

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen suomalaisen Tiisu-yhtyeen Elämän koulu -esikoisalbumin ”Suomalaisen suurin riesa on sisu” -kappaleessa esiintyviä sanoituksen teemoja satiirin, sisun ja kertojan kautta sekä hyödynnän asemointiteoriaa ja representaation teoriaa. Rajaan kappaleen käsittelyn vain lyriikkaan, ja jätän huomiotta kappaleen musiikilliset piirteet ja paratekstit. Käyn tutkielmassani ensin läpi albumin ensimmäisen kappaleen ”Suomalaisen suurin riesa on sisu” (käytän kappaleesta lyhennystä ”Sisu”) rakennetta ja sen puhujaa. Käytän lopuksi hyväkseni asemointiteorian käsitettä Matti Hyvärisen, Mari Hatavaran ja Hanna Rautajoen artikkelin pohjalta. Tämän jälkeen käsittelen kappaletta satiirin kautta. Satiirin teoriapohjana on Sari Kivistön ja H. K. Riikosen Satiiri Suomessa -teoksessa määritellyt piirteet ja keinot. Samalla hyödynnän ”Sisun” tulkinnassa Tanja Helmisen väitöskirjaa Pää- ja sivurooleissa sisu. Sisu ja sisudiskurssi Suomen kirjallisuudessa ja suomalaisuutta koskevassa keskustelussa sisunäkökulman vuoksi. Viimeisenä aineiston käsittelylukuna käyn ”Sisua” läpi representaation teorian avulla. Representaatiota on tutkittu eri tieteenaloilla, mutta tässä tutkielmassa hyödynnän kirjallisuustieteellistä representaationtutkimusta. Teoriapohjana minulla on Harri Veivon artikkeli ”Representaation muodot ja mahdollisuudet” teoksessa Representaatio: Tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi, sekä James O. Youngin artikkeli ”Representation in Literature”. Tutkimukseni osoittaa, kuinka ”Sisu” kommentoi suomalaisuutta ja suomalaisuuden myyttiä satiirin keinoin. Sisu käsitteenä toimii merkittävässä roolissa kappaleen tulkinnassa. Samalla se rakentaa suomalaisuuden kuvaa representaation avulla, mutta hyödyntää myös intertekstuaalisia viittauksia suomalaisiin sanontoihin.