Käännytyslain EU-oikeudelliset seuraamukset : Unionin talousarvion suojaamiskeinot ja Suomen oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset

Abstract

Tässä tutkielmassa tavoitteena on tarkastella mahdollisuutta soveltaa asetusta 2020/2092 yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi Suomeen lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (482/2024) eli käännytyslain takia. Tutkimuskysymyksenä tässä tutkielmassa on, voidaanko Suomeen soveltaa asetusta 2020/2092 yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi.

Tutkielma on lainopillinen ja siinä tullaan hyödyntämään systemaattista tulkintaa sekä yleisiä oppeja. Keskeisimmäksi periaatteeksi nousee oikeusvaltioperiaate, josta tullaan tutkielmassa käyttämään EU-oikeudellista määritelmää. Keskeisimpiä oikeuslähteitä tulee olemaan käännytyslaki, asetus 2020/2092, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (HE 53/2024 vp) ja kyseiseen esitykseen annetut asiantuntijalausunnot sekä keskeiset oikeustapaukset.

Käännytyslaki säädettiin Suomen muuttuvan turvallisuustilanteen takia ja laki on herättänyt kritiikkiä sen EU-oikeudellisten ristiriitaisuuksien takia. Tutkielmassa tullaan käsittelemään käännytyslain ristiriitaisuuksia EU-oikeuden kanssa. Keskeisimmiksi havainnoiksi tutkielmassa nousee käännytyslain heikentävä vaikutus tehokkaaseen oikeussuojaan. Tutkielmassa käännytyslaki käydään läpi myös, miten käännytyslaki on sidoksissa unionin talousarvioon.

Asetuksesta 2020/2092 yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi tutkielmassa huomataan keskeisimpien oikeustapauksien avulla, että kyseessä on unionin talousarvion suojaamiskeino eikä rangaistuskeino jäsenvaltioille, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta. Oikeusvaltioperiaatetta määritellessä tutkielmassa tullaan kiinnittämään huomioita tehokkaaseen oikeussuojaan, mikä on yksi ydinosa-alueista oikeusvaltioperiaatteessa. Tehokas oikeussuoja nousee tässä tutkielmassa esille käännytyslain takia.

Tässä tutkielmassa tullaan myös tarkastelemaan millä perusteilla asetusta 2020/2092 yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi on täytäntöön pantu aikaisemmin. Näitä perusteita tullaan vertaamaan Suomen tilanteeseen. Johtopäätöksissä nousee esille, että käännytyslain rikkomukset oikeusvaltioperiaatteeseen eivät ole laajalle levinneitä ja toistuvia, minkä takia suhteellisuusperiaatetta perusteluna käyttäen ei näyttäisi siltä, että Suomeen voitaisiin asetus 2020/2092 soveltaa. Tutkielman johtopäätöksissä nousee myös esille se, että unionin talousarviota voidaan suojata Suomen kohdalla vielä toisin tavoin.

Tutkielman keskeisimmiksi havainnoiksi nousee, että asetusta 2020/2092 ei voida tällä hetkellä soveltaa Suomeen, mutta tulevaisuudessa ei täysin voida poissulkea tätä mahdollisuutta. Myöskään tässä tutkielmassa ei pois suljeta täysin mahdollisuutta muihin EU-oikeudellisiin seuraamuksiin unionin taholta käännytyslain takia.