Työuupumus : Yrittäjien ja palkansaajien vertailu
Aalto, Senni (2025)
Aalto, Senni
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504294429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504294429
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella, onko yrittäjien ja palkansaajien välillä eroa työuupumuksen riskiryhmiin kuulumisessa ja onko iällä merkitystä tässä yhteydessä. Tässä tutkielmassa työuupumusta tutkittiin neljän ydinoireen avulla, jotka olivat uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen, kognitiiviset häiriöt sekä tunteiden hallinnan häiriöt. Työuupumusta käsiteltiin kokonaistyöuupumuksena ja se jaettiin kolmeen riskiryhmään: ei työuupumusoireita, kohonnut työuupumusriski ja todennäköinen työuupumus. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi työn vaatimusten ja voimavarojen teoria.
Tutkimusaineistona käytettiin keväällä 2024 kerättyä Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimushankkeen kyselyaineistoa (n = 13 235). Työuupumusta arvioitiin Burnout Assessment Tool eli BAT-12 -kyselymenetelmän ja työuupumuksen riskiryhmien raja-arvojen perusteella. Tutkielmassa tilastollisina analyysimenetelminä hyödynnettiin ristiintaulukointia.
Tulokset osoittivat eroja palkansaajien ja yrittäjien työuupumuksen riskiryhmiin kuulumisessa. Tulosten perusteella havaittiin, että yrittäjät kuuluivat palkansaajia tyypillisemmin ryhmään, jossa ei koettu työuupumusoireita, kun taas palkansaajat kuuluivat yrittäjiä todennäköisemmin kohonneen työuupumusriskin ja todennäköisen työuupumusriskin ryhmiin. Yrittäjien yliedustus ei työuupumusoireita-ryhmässä voi selittyä työn vaatimusten ja voimavarojen teorian mukaan yrittäjien vahvemmilla työn voimavaroilla, kuten autonomialla sekä mahdollisuudella vaikuttaa omaan työnkuvaan. Lisäksi tutkielmassa havaittiin, että 18–34-vuotiaat kuuluivat tyypillisemmin todennäköinen työuupumus-ryhmään kuin vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat, ja sama ilmiö havaittiin niin yrittäjien kuin palkansaajien parissa.
Tutkielman tulokset nostavat esiin tarpeen tarkastella eri ammatti- ja ikäryhmien työhyvinvointia, jotta tukitoimia voidaan kohdentaa tehokkaammin. Tuloksissa korostui erityisesti nuorten aikuisten ja etenkin nuorten palkansaajien työpahoinvointi, jota tulee tukea. Yrittäjyyden kasvavan kiinnostuksen vuoksi tulee kiinnittää huomiota myös yrittäjien työhyvinvointiin, sillä yrittäjyydellä on keskeinen rooli Suomen taloudessa. Yrittäjien yliedustuksesta ei työuupumus-oireita-ryhmästä voidaan ottaa oppia myös palkansaajien keskuudessa, esimerkiksi painottamalla työn tukevia voimavaroja.
Tutkimusaineistona käytettiin keväällä 2024 kerättyä Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimushankkeen kyselyaineistoa (n = 13 235). Työuupumusta arvioitiin Burnout Assessment Tool eli BAT-12 -kyselymenetelmän ja työuupumuksen riskiryhmien raja-arvojen perusteella. Tutkielmassa tilastollisina analyysimenetelminä hyödynnettiin ristiintaulukointia.
Tulokset osoittivat eroja palkansaajien ja yrittäjien työuupumuksen riskiryhmiin kuulumisessa. Tulosten perusteella havaittiin, että yrittäjät kuuluivat palkansaajia tyypillisemmin ryhmään, jossa ei koettu työuupumusoireita, kun taas palkansaajat kuuluivat yrittäjiä todennäköisemmin kohonneen työuupumusriskin ja todennäköisen työuupumusriskin ryhmiin. Yrittäjien yliedustus ei työuupumusoireita-ryhmässä voi selittyä työn vaatimusten ja voimavarojen teorian mukaan yrittäjien vahvemmilla työn voimavaroilla, kuten autonomialla sekä mahdollisuudella vaikuttaa omaan työnkuvaan. Lisäksi tutkielmassa havaittiin, että 18–34-vuotiaat kuuluivat tyypillisemmin todennäköinen työuupumus-ryhmään kuin vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat, ja sama ilmiö havaittiin niin yrittäjien kuin palkansaajien parissa.
Tutkielman tulokset nostavat esiin tarpeen tarkastella eri ammatti- ja ikäryhmien työhyvinvointia, jotta tukitoimia voidaan kohdentaa tehokkaammin. Tuloksissa korostui erityisesti nuorten aikuisten ja etenkin nuorten palkansaajien työpahoinvointi, jota tulee tukea. Yrittäjyyden kasvavan kiinnostuksen vuoksi tulee kiinnittää huomiota myös yrittäjien työhyvinvointiin, sillä yrittäjyydellä on keskeinen rooli Suomen taloudessa. Yrittäjien yliedustuksesta ei työuupumus-oireita-ryhmästä voidaan ottaa oppia myös palkansaajien keskuudessa, esimerkiksi painottamalla työn tukevia voimavaroja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10929]
