Teollisuuspolitiikan vaikutus globaalien valtiontukikilpailujen kehittymiseen

Abstract

Teollisuuspolitiikka on noussut 2020-luvulla erityisesti Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Kiinan talouspoliittiseksi välineeksi. Valtiontuet yrityksille ovat keskeisin valtioiden keino puuttua markkinoihin. Tukien tarjoamisen yleistyminen maailmanlaajuisesti on mahdollistanut tukikilpailujen syntymisen: tilanteen, jossa valtiot käyttävät yritystukia houkutellakseen investointeja kotimaahansa strategisilla teollisuudenaloilla. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella teollisuuspolitiikan roolia globaalien valtiontukikilpailujen kehittymisessä. Tavoitteena on selvittää tukikilpailu-ilmiön taustalla vaikuttavia taloustieteellisiä mekanismeja sekä arvioida teorian soveltuvuutta tosielämässä nähtävään ilmiöön. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa toimii: Miten teollisuuspolitiikka vaikuttaa globaalien tukikilpailujen kehittymiseen? Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on hyödynnetty strategisen kauppapolitiikan teoriaa sekä vangin dilemmaa. Aineistona käytetään kolmea tapausesimerkkiä teollisuuspolitiikan tukemilta sektoreilta Yhdysvalloissa, Kiinassa sekä EU:ssa: lentokoneteollisuutta, puolijohdeteollisuutta sekä vihreää teknologiateollisuutta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui lähestymistavan perusteella teoriaa ja tapausesimerkkejä yhdistävä teoreettis-empiirinen tapausanalyysi. Tutkielman tuloksina löydettiin, että teollisuuspolitiikka on ollut osaltaan käynnistämässä sekä vahvistamassa globaaleja tukikilpailuja. Teollisuuspolitiikoiden implementointi on mahdollistanut valtioiden välisen reaktiivisuuden tukitoimissa, mistä mahdollisena lopputulemana on julkisten varojen epätehokas käyttö ja kauppakiistat. Aineiston perusteella kuitenkin havaittiin, että useat ulkoiset tekijät, kuten geopoliittinen ympäristö, kansainväliset tavoitteet sekä teollisuudenalan ominaispiirteet vaikuttavat teollisuuspolitikan rooliin tukikilpailujen käynnistäjänä. Tutkielmassa hyödynnetyt teoriat kuvaavat soveltuvasti perusteita teollisuuspolitiikoiden tarpeelle sekä ilmiön kehittymistä strategiseksi kilpailuksi, mutta eivät riitä selittämään reaalimaailman ilmiön monimutkaisuutta.