"Kiistelty EU:n ennallistamisasetus": Kehysanalyysi asetuksen Yle-uutisoinnista

Abstract

Keväällä 2024 uutisoitiin runsaasti Euroopan unionin toimielimissä etenevästä erimielisyyttä herättäneestä ennallistamisasetuksesta, johon Suomi suhtautui kielteisesti, lopulta vastustavasti. Uutisointia seuratessa sain kuvan Suomelle epäedullisesta asetuksesta, minkä takia sen hyväksyminen tuli yllättäen. Tämä ristiriita sai minut kiinnostumaan asetuksen uutisoinnista ja muutenkin ympäristöaiheiden käsittelystä Suomen kontekstissa. Näin ollen tutkimuskysymyksenäni toimi ”Miten EU:n ennallistamisasetusta kuvattiin neuvotteluvaiheessa Ylen artikkeleissa?”.

Aineistoksi valitsin Ylen, koska se omaa ainutlaatuisen suhteen Suomen valtioon niin rahoituksensa kuin lainsäädännöllä määriteltyjen tehtäviensä takia. Työskentelin 30 artikkelin parissa, jotka käsittelivät ennallistamisasetusta ja sijoittuivat sen neuvotteluvaiheeseen. Menetelmänä sovelsin kehysanalyysiä, jonka kautta tarkastelin uutisten tiedonvälitystä kehyksien soveltamisena. Kokonaisuudessaan menetelmäni pohjautui professori Robert Entmanin tarkennuksista sosiologi Erwing Goffmanin kehysteoriaan.

Tutkimuksen tuloksena muodostin asetusta eri tavoin kuvaavat neljä kehystä: kiista, luonto, huoli ja arvo. Ne kuvasivat asetusta joko myönteisenä tai kielteisenä: ratkaisuna johonkin ongelmaan tai itse ongelmana. Lisäksi niissä korostuivat aiheina suot ja metsät, sekä vastakkainasetteluina unioni vastaan Suomi ja luonnonsuojelu vastaan sen pilaaminen. Nämä osoittavat sen, että ympäristöaiheita uutisoidaan tietynlaisesti ja sen, että kehykset muodostuvat kyseisen yhteiskunnan ”näköisiksi”.