Huoltajien ja opetushenkilöstön käsityksiä neurokirjon oppilaiden maskaamisesta alakoulussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli lisätä ymmärrystä neurokirjon maskaamisen ilmiöstä alakoulun kontekstissa. Tavoitteena oli tutkia sekä neurokirjon lapsen huoltajien että opetushenkilöstön käsityksiä neurokirjon maskaamiseta. Tutkimus rajattiin alakoulun opetushenkilöstöön sekä huoltajiin, jotka tunnistavat lapsessaan neurokirjon piirteitä ja niiden maskaamista.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui kolmesta osasta: neurokirjon käsitteestä ja yleisimpien neurotyyppien piirteiden esittelystä, maskaamisen ilmiöstä sekä maskaavasta neurokirjon oppilaasta. Neurokirjon henkilöillä on kehityksellinen neuropsykiatrinen poikkeavuus, joka vaikuttaa esimerkiksi tunnesäätelyyn ja toiminnanohjaukseen. Maskaamalla neurokirjon henkilö pyrkii peittelemään tai naamioimaan omia piirteitään, usein tavoitteenaan sopeutua neurotyypilliseen ympäristöönsä. Maskaaminen on kuormittavaa ja sillä on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia mielenterveyteen.

Tutkimus oli laadullinen fenomenografinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköisillä kyselyillä, joihin vastasi 28 neurokirjon lapsen huoltajaa sekä 33 opetushenkilöstön edustajaa. Aineisto analysoitiin fenomenografisella sisällönanalyysilla aineistolähtöisesti.

Tutkimuksen tuloksina esitettiin käsityksiä neljään teemaan liittyen: maskaamisen tunnistamiseen, syihin, vaikutuksiin sekä maskaavan oppilaan tukemiseen. Huoltajien ja opetushenkilöstön käsityksistä tulkittiin tulosavaruus, jossa lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma kohtaavat ja maailmojen yhdistämiseen tarvitaan vuorovaikutuksesta ja tiedon jakamisesta muodostuva silta. Lapsen sisäisessä maailmassa oli maskaamisen syitä kuten halu kuulua joukkoon ja puutteet sosiaalisissa taidoissa sekä maskaamisen vaikutuksia kuten kuormitus ja sen purkautuminen ja mielenhyvinvoinnin heikkeneminen. Lapsen ulkoisessa maailmassa oli maskaavan lapsen tunnistaminen koulussa, kuten merkit käytöksessä ja osaamattomuuden peittelyssä. Ulkoisessa maailmassa oli myös ympäristötekijät, jotka voivat johtaa maskaamiseen ja joita muokkaamalla voi maskaamista vähentää tai maskaajan kuormitusta säädellä. Tutkimuksen tulokset nostivat esiin jaetun käsityksen, ettei maskaamisen ilmiötä tunnisteta kovin hyvin koulussa, varsinkaan yleisopetuksessa. Tunnistaminen on hyvin henkilöriippuvaista. Maskaavan oppilaan tukikeinot koostuivat sekä yksilöön että ympäristöön kohdistuneista tukikeinoista, sisältäen esimerkiksi konkreettiset tukikeinot kuormituksen säätelyyn ja purkuun, neurokirjo- ja maskaamistietämyksen lisäämisen koulussa sekä keskustelun ja yhteistyön eri osapuolien välillä.