Kaupunkitila äidin näkökulmasta : Tarkastelussa ratikka ja kauppakeskus Tampereella

Abstract

Tämä kandidaatintyö käsittelee äitien tarpeita kaupunkitilassa, ja miten ne eroavat kaupungin perinteisen keskivertokäyttäjän tarpeista. Työssä tutkitaan, miten nämä äitien tarpeet toteutuvat käytännössä Tampereella kahdessa eri kohteessa, Tampereen ratikassa sekä kauppakeskus Ratinassa.

Työn tarkoituksena oli kirjallisuuden avulla selvittää, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että kaupunkitila ei usein ole toimiva äideille, ja mitä voitaisiin tehdä eri tavoin, jotta toimivuutta voitaisiin parantaa. Työssä esitellään sekä puutteita äitien huomioimisessa, että ratkaisuehdotuksia tarpeiden parempaan täyttämiseen kaupunkitilassa. Työssä keskitytään äitiyden alkuvaiheen tarpeisiin, ottaen huomioon nimenomaan raskaana olevien äitien sekä pienten lasten äitien erityistarpeita kaupunkitilassa, sillä heidän liikkumisessaan kaupungilla on enemmän haasteita kuin vanhempien lasten äideillä.

Työn kahdessa ensimmäisessä luvussa esitellään kaksi eri yhdenvertaisemman kaupunkisuunnittelun mallia, sukupuolitietoinen suunnittelu ja kaikille sopiva suunnittelu. Molempia suunnittelumalleja käsitellään yleisesti, mutta etenkin työn kohderyhmään, eli äiteihin liittyvästä näkökulmasta. Kumpikin suunnittelumalli tuo hieman erilaisen tarkastelutavan äitien tarpeiden täyttämiseen kaupunkitilassa, sukupuolitietoinen suunnittelu keskittyy äitiyteen naiseuden kautta, ja kaikille sopiva suunnittelu esteettömyyden kautta. Kolmannessa luvussa esitellään kävelyhaastattelu tutkimusmenetelmänä, sekä tutkielmassa tehdyn kävelyhaastattelun kohteet. Työn konkreettinen osuus rakentuu tämän tutkittavissa kohteissa paikan päällä tehdyn kävelyhaastattelun avulla. Kävelyhaastattelun aikana tehtyjen havaintojen perusteella tutkittiin, miten kirjallisuuden kautta ilmi tuodut äitien tarpeisiin vastaavat ratkaisut todellisuudessa toteutuvat Tampereen ratikassa ja kauppakeskus Ratinassa. Kävelyhaastattelun sekä etsityn tiedon perusteella lopputuloksena oli, että esteettömyys sekä äitien tarpeiden huomioiminen olivat molemmissa kohteissa erinomaisella tasolla. Kohteita valittaessa tiedossa oli, että äitien tarpeet ja esteettömyys on otettu molemmissa hyvin huomioon, jonka takia kyseiset kohteet valikoituivatkin kävelyhaastattelun reitiksi. Kävelyhaastattelun lopputuloksena voidaan sanoa, että Tampereen ratikka ja kauppakeskus Ratina ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten suhteellisen pienillä ratkaisuilla ja hyvällä suunnittelutyöllä saadaan toteutettua yhdenvertaista kaupunkitilaa, joka toimii äideille, mutta myös monelle muulle käyttäjäryhmälle, jotka on usein saatettu jättää suunnittelussa huomioimatta.